Lapsesta tuli teini – tuunasin mekolle jatkoaikaa

Teenaging a dress in English below.

Tyyppi on tullut teini-ikään.
Poissa on lapsen pehmeys, nyt pelkkiä honkkeleita koipia ja käsivarsia.

Mekkoja on jäänyt lyhyeksi.

Niin kuin nyt vaikkapa tämä ihan kiva Henkkamaukka. Ympärysmitta funkkaa yhä ok, mutta helma huitelee turhan korkealla.

Tekstiiliteollisuus on eettisesti ja ekologisesti niin turmiollista tälle maailmalle, että vaatteita on syytä käyttää pitkään, kun on ne kerran tullut hankkineeksi.

Sovittiin siis, että kehittelen jotakin pidennystä.

Kangaskaupassa testailin vaihtoehtoja. Lisätäänkö pitsiä? Vai tylliäkö uusimpia trendejä mukaillen, helmaa jopa vähän pönkölle? Tai ehkä satiiniraita?

Ohut farkkukangas loi kuitenkin oikean look & feelin: nyt emme halunneet juhlavaa klänninkiä vaan arkeen sopivan.

Kelpo tovin etsin parasta tapaa jatkaa helmaa. Olisi ollut turhan työlästä lähteä sormeilemaan takasauman vetoketjua, joten jatkon piti sijoittua sen alapuolelle. Hain jonkinlaista rytmiä, jännitettä, särmää muuten hieman laimeaan leninkiin.

Ei ole matikkapää d-insinöörillä terässä, siinä määrin kauan kului kappaleiden korkeuksien ynnäilyyn. Siis jos helma on nyt 40 cm ja haluan sen olevan 50 cm, ei voi yksioikoisesti vaan vetää 10 sentin soiroa farkkukankaasta…
Ja kun helma on kaareva, täytyy jatkopalojenkin olla.

Koska Suomessa on koko ajan niin pirskuleen kylmä, intouduin ompelemaan myös lyhyen jakun samaisesta farkusta. Käytin tämän taannoisen itsenäisyysjuhla-asun jakun kaavaa. Hihansuut ja helman sijoitin – ehkä vähän syntisesti – suoraan hulpiolle. Jäi trendikkäät hapsureunat, säästyin huolittelulta ja vältettiin pahin tantta-look.

Tyyppi voi käyttää jakkua ja mekkoa myös erikseen. Yhdessä ne ovat asiallinen kokonaisuus puolifiineihin tilanteisiin, vaikkapa konsertteihin, joita neiti tarjoaa tavan takaa.

Etenkin helman tuunaus oli työläämpää kuin odotin. Lopputulos kuitenkin palkitsi vaivan: typy pyöri ja peilasi, oli iloinen!

Hankkeen Strömsö-indeksit

  • prosessi 9
  • lopputuloksen tekninen laatu 9 1/2
  • lopputuloksen toiminnallinen laatu 10
  • mielihyvä 10.

Extending Dress for Sustainability And Edge

Maria has reached teenage, is all legs and arms now. Many dresses in her closet have become too short.

For sustainability, it is essential to use clothes as long as possible. So I lengthened this H&M dress for at least one more year of use.

I chose denim to keep the everyday look & feel. Got excited and sewed a small jacket as well, to keep the girl warmer. After all, we can seldom wear sleeveless dresses in Finland without any extra coverage.

Maria and I both agreed that the denim extension created some edge for the “too cute” dress.

So she was excited, twisted and twirled in front of the mirror – always the best thank you!

 

Pelastusrengas vyötärölle

Survival assets in English below.

2016_02_22_Heijastinvyo_PHA

 

Alan pikku hiljaa taas viritellä värkkäysprojekteja.

Ompelukone on toki ollut esillä jo kolme viikkoa. Kaivoin sen naftaliinista heti Lontoosta palattuani. En vain ole löytänyt sopivaa rakoa muuhun kuin muutamaan mitättömään korjausompelusessioon.

Siis missä on hupi korjausompelussa? En tykkää yhtään.
Keksin ja kasaan mieluummin jotakin uutta – siinä se luomisen riemu on!

Eilen pykäsin talven pimeyteen kauan hautomani pelastimen.

Lokakuusta huhtikuuhun kuljen kaulasta varpaisiin mustissa: musta pitkä untuvatakki, mustat housut, mustat kengät, mustat hansikkaat.
Päähine ja kaulahuivi ovat harmaat ja käsveskassa ehkä jokin väri, jos oikein rajuksi heittäydyn.

Ei siinä yksi hentoinen heijastin paljon auta.
Surku käy autoilijoita.

Tarvitaan järeämmät  konstit.

Siispä:

  • Nappitalosta kuusi senttiä leveää kuminauhaa ja solki (oi, muistatko vielä patellavyöt!?)
  • Hobby Pointista heijastinkangasta.

Untsari ylle, mitataan vyötäröllä tarvittava kuminauhan pituus plus vähän päälle kiinnityksiä varten.
Heijastinkangas ei veny, joten sitä leikataan sitten sellaiset 20 cm enemmän, leveys tuplana kuminauhan verran sekä saumanvarat.
Kankaasta ommellaan pussi, käännetään, ujutetaan kuminauha sisälle, ommellaan päät kiinni, kiinnitetään solkeen.

Funktionaalinen 3D-hengenpelastusrengas on valmis öisiin urotöihin!

 

Life-saver Around My Waist

Oh, I have SOOOOOO been longing for handicraft projects!
Just had to deal without when in London. Far too long…

Now back home I have had trouble finding a good hour or two to start projects.
Any needlework endeavour requires some un-programmed spare time, which I simply have not had, with a new job, rehabilitated yoga sessions and all the friends to meet again.

This weekend I managed to organise a free-floating moment and used it to make a reflecting belt for my all-black winter outfit.

Increasing my chances to survive in the darkness of today’s world.

Pilkkuhaalarissa irtoaa suven paras svengi

In short in English below.

2015_08_06_Maria_haalari_taulu_PHA_MG_3309

Ei ollut mimmi pysyä nahoissaan, kun löysi kasoistani tämän pilkullisen, kepeän kankaan!
Tanssahteli, pyörähteli peilin edessä. Mallaili riepua ylleen, keimaili, mutristeli huulia, otti asentoja. Oli kaikin puolin hurmaava, ja tiesi sen.

Arvoin tovin, josko mekoksi.
Äh, niitä on jo monta.

Kesän rientoihin sopisi haalari. Niillä voi likka loikkia ja loikoilla, ojennella ketaroitaan sinne tänne.

Näyttivät yksiosaiset olevan kuuminta hottia catwalkeillakin.

Kangas on Eurokankaan palalaarista, luultavasti jonkin sortin viskoosisekoite. Kaavat kuosittelin itse jostakin vanhasta yläosasta ja näistä Burdan lastenshortseista.

Tapaa olla hermoja raastavaa työstettävää tuollainen ohut ja valuva tyygi. Ei silti ehtinyt mennä sietämättömän puolelle, sen verran nätisti surrasi saumuri.

Tein oikeaan sivusaumaan taskun mobiilitarpeille. Vyötäröllä lymyää puolentoista sentin levyinen kuminauha.
Selässä on pitkä halkio, melkein vyötärölle asti, ja kiinnitys nepparilla. Elegantti yksityiskohta, tuulettuu mukavasti, ja säästyin vetskaritalkoilta.

Olin myös löytänyt kirpparilta kapean vyön, joka mätsäsi just eikä melkein noihin korallinsävyisiin pilkkuihin. Jos siis haluaa tästä vähän upgreidata, voi asustaa sillees sävy sävyyn.

Hyvin teki kauppansa tämä tekele. Ja tätipisteitä kertyi…

Kivoja tommoset tyypit, joilla on hyvä meininki!

Hankkeen Strömsö-indeksit ovat

  • prosessi 9
  • lopputuloksen tekninen laatu 9
  • lopputuloksen toiminnallinen laatu 9,5
  • mielihyvä 10.

2015_08_06_Maria_tripla_haalari_mv-vari_PHA

Maria Poses In Her Swinging Summer Overall

Yet another dress?

No. 

This time, I wanted to make something else of this piece of viscose that Maria fell in love with.

Spending the summer in relaxed overall, that seemed like a good idea.

I expected more but encountered only minor challenges when sewing this light-weight, slippery fabric.

My client and I were both quite happy with the end result.

Well-earned auntie points…

Niin kukoistavat tytöt hellemekoissaan

 

Summary below, just for you my friend.

2015_07_05_Helle_tanssii_maksimekossa_PHA_IMG_9019

Kankaat juttelevat minulle. Kun hieman hypistelen, jo kuiskaavat, millaisen muodon haluavat ottaa.

Niin kuin nyt vaikkapa tämä kesäinen kukkakudos. Ykskantaan ilmoitti haluavansa mekoksi tai liehuvahelmaiseksi hameeksi.

Muutaman työmatkakävelyn verran kehittelin mallia mielessäni.
Maksimekko on kuuminta hottia jo toista kesää − ulottukoon helma siis maahan asti!

Kun lieve viistää varpaita, sopii miehustan olla niukka. Intouduinpa testaamaan siihen klassista kuminauharypytystä. Eikös meillä kaikilla ollut sellainen joskus 80-luvun alkupuolella?

Näillä ohjeilla homma sujui sangen sutjakkaasti! Kuminauhalankaa saa ompelutarvikeliikkeistä kohtuuhintaan. Sitä puolataan alalangaksi, ylälangaksi pujotellaan normaali ompelulanka. Sitten vaan suoraa ommelta, tikkejä rinnakkain.

Vähän piti arpoa, kuinka paljon kangas rypyttyy ja siis lyhenee ommeltaessa. Kannattaa kokeilla reilunkokoiselle tilkulle ja kalkyloida siitä.

Muutakin säätöä onnistuin kehittämään. Näissä rakennushommissa jos hetkenkin aivo herpaantuu, heti joutuu purkuhommiin. Hermot on mennä, kun päätyy ratkomaan tiukkaa miniminisiksakkia. Pakko ottaa zen käyttöön. Ei ihan täysiä Strömsö-pisteitä prosessille siis.

Vaan lopulta aukesivat nuput ja kuoriutuivat perhoset, maksimekkoina Hellelle ja Marialle.

Hankkeen Strömsö-indeksit ovat

  • prosessi 7,5
  • lopputulosten tekninen laatu 8,5
  • lopputulosten toiminnallinen laatu 8,5
  • mielihyvä 9.

 

Hatching Butterfly

Fabrics talk to me. When I listen carefully, they tell me what they want to become.
Like this summery tissue, with flowers and butterflies, reborn as maxidresses.

I made slightly different versions for Helle and Maria.

Let there be summer!

 

 

Miauuu, kissakuosia!

Short story for you in English below.

2015_03_16_Maria_leopardi_tasapainoilee_PHA_MG_2856

Kevät on jo täällä, vaan karkkivärit ne antavat yhä odotuttaa itseään. Vielä tovin pukeudumme paksuihin sukkahousuihin, villaan ja mustaan.

Tässä Marialla on puolihame tyyliteltyä leopardia. Sävelsin hameen jonkin mekon ja mimmin mittojen pohjalta. Vähän piti ottaa vyötäröltä sisään valmiista teoksesta. Aika korjannee tämän puutteen.

Pykäsin vielä hameeseen sopivan, päiväkirjanmentävän olkalaukun. Kassin vuori ja hihnan sisäpuoli ovat samaa täpläkangasta kuin hamekin.

Lopputulos on ihan jees. Olen kuitenkin ymmärtänyt, ettei hametta ole tullut juurikaan pidettyä. Laukku sen sijaan tuli oitis käyttöön.

Tykötarpeet olen poiminut Eurokankaasta.

Strömsö-indeksit ovat palanneet! 2015_03_16_Maria_leopardi_kiipeaa_PHA_MG_2864
Tälle hankkeelle ne ovat

  • prosessi 8,5
  • lopputulosten tekninen laatu 9
  • lopputulosten toiminnallinen laatu 8,5
  • mielihyvä hameelle 8, laukulle 9.

 

Mewwwww!

There is still some time left until the candy colours really take over.

So here Maria is wearing a skirt I made of leopard-patterned cotton. The bag is sewn of knit fabric, with the same, solid leopard lining.

The skirt has not been worn much.
The bag, however, has proven itself very useful.

 

 

 

Typyn eka Chanel – just passeli talven juhliin

For you, in English, below.

2015_01_18_Maria_Chanel_mekossa_sohvalla posteri_PHA_MG_2959

Tyttö tarvitsee paitsi kesäisen juhlamekon, myös koltun talven fiineihin rientoihin.

Tämän Chanel-tyyppisen leningin ompelin Marialle laadukkaasta, muistaakseni italialaisesta villasekoitteesta. Ostin tyygin helsinkiläisestä Materials-liikkestä Yrjönkadulta vuosia sitten.

Alun perin tarkoitukseni oli surauttaa itselleni jakku. Ei mennyt ihan putkeen, kuten alla olevasta surkeasta tekeleestä näkyy.

Muksut ovat onneksi niin pienikokoisia, että ylijäämäkankaasta ja rääsynrippeistä saa kyllä riittävästi tavaraa mekkoon.

Kuosittelin mekon vanhojen kaavojen pohjalta itse.

Chanelille tyypillisiä ovat puolipitkät hihat, hapsut ja koristenauhat. Hapsut purin itse kankaasta, nauha taisi löytyä Nappitalosta. Vuori on vaaleanpunainen, Eurokankaasta.

Asu kuuluu ehdottomasti kuorruttaa helmikäätyröykkiöin – ainakin kolme, neljä pitkää nauhaa kaksinkerroin tarvitaan.

Johan kelpaa typy konserttiin, yhtä hyvin esiintymään kuin yleisöksi!

Juliste on Vee Speersin, saatavana Tukholman valokuvataiteen museon Fotografiskan nettikaupasta.

2015_01_18_Hihansuu ja koristenauha_PHA_IMG_5759

The Little White Dress

I made this Chanel-inspired dress for Maria, using some fabric I had initially bought for myself.

The lousy little white jacket-ish hid behind the closet for five years or so, and revealed itself in some archaeological excavations.
Luckily, since it really inspired me to create this festive dress for winter parties.

The poster is by Vee Speers, for sale at the webshop of Fotografiska, the museum of photography in Stockholm.

––

Ihkuin mobiiliappsi ikinä!

You have it in English below!

2014_12_28_Himmeli_olki_PHA_IMG_8744

Himmeli oli kova juttu kodeissa ennen joulukuusia.

Himmeliä pidettiin taannoin katossa joulusta juhannukseen, ja sen oli määrä varmistaa viljan riittävyys seuraavaan sadonkorjuuseen saakka.

Maalaistuvissa tuo olkimobile oli juhlan ykköskoriste aina 1800-luvun loppupuolelle asti. Kaupungin säätyläiskodit vaihtoivat kuuseen jo aiemmin.

Tein ensimmäisen himmelini joulukuussa 1984 Vaasan työväenopiston olkityökurssilla. Oppia saatuani sulkeuduin huoneeseeni, ovessa asiaankuuluvat Joulupajaan pääsy kielletty -ukaasit. Lukion koeviikkojen vaivoilta vapaat hetket väkersin mutsille kaikkien aikojen työläintä joululahjaa: mutkikasta olkihimmeliä.

Vierähtikin vain vaivaiset 30 vuotta ennen kuin seuraavan kerran tartuin tähän kiehtovaan 3D-askareeseen.

Näiden kuvien perushimmelit ovat juuri ne taivaalliset – himmel = taivas, you see – lahjat, joiden todellista olemusta en joulunaluspostauksessani voinut paljastaa.

Parasta materiaalia himmeliin on kotimainen ruisolki. Se korjataan vielä vihreänä siinä juhannuksen jälkeen, heinäkuun alkupäivinä. Kootaan nipuiksi ja ripustetaan kuivumaan. Käännellään välillä. Kosteuden haihduttua työstetään riu’ut näppäriksi pätkiksi ja kootaan kaunottariksi kattoon.

Meitsillä vaan on vähemmän noita maajussituttuja (”Saisinko sata metriä raakaa luomuruisolkea, kitoosh!”), ei autoa, sekatöörejä eikä myöskään aurinkoista aitanseinustaa ruokojen kuivaukseen. Tyydyin siis Hobby Pointin askarteluaarreaitan pussitettuun antiin.

Ruista tai ei, oivasti funkkasi!

Olkihimmeli löysi paikkansa muuttolintutätini kesäkaupunkikodista.

Matiaksen ja Marian kanssa pykäsimme isille ja äidille modernin mustan himmelin paksuista mehupilleistä. Mukulat eivät kuulemma olleet pysyä aattona nahoissaan, niin kutkuttava oli itse tehdyn lahjan antamisen ilo!

Himmelin peruskuvio, vinksahtanut kuutio, on siitäkin timangi, että minityypit oppivat sen hetkessä. Mitä nyt langan kiristämiseen ja kuvioiden yhdistelyyn tarvitaan kokeneemman näprääjän jeesiä.

Himmeleitä voi tehdä myös järvi- tai meriruo’oista, metalliputkista, ohuista mehupilleistä ja jopa putkispagetista!

Eikä mobilea tarvitse Nuuttina heivata, antaa sen koristaa kotia ympäri vuoden.

Hyvä lähde askarteluun on tämä Eija Kosken kaunis, kaunis kirja Himmeli.

2014_12_28_Himmeli_pillit_PHA_IMG_8755

The Loveliest Mobile Application Ever 

This is himmeli, ”mobile decoration made of straw or other similar material” as the dictionary translates.
And also
himmel = heaven, in Swedish language.

It used to be The Christmas decoration before spruce conquered our drawing rooms. Himmeli hanged around until Midsummer, bringing luck for next year’s harvest.

I made my first himmeli in 1984, and the next ones just some 30 years later, this December.

The lighter one here, I made for my aunt using natural straw. Rye would be the best choice for this kind of work.

The black one we created in cooperation with Matias and Maria, using plastic drinking straw. The kids were just too excited when their parents opened the gift box.

Giving is so much more fun than receiving!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Menipäs niinku Strömsössä

2014_11_15_keppilohikaarme_Stromso_PHA

Joskus homma menee putkeen.

Tämmösen kun vääntää lähimukuloille, on ohikiitävän hetken supertädin maineessa!
Ohje on kirjasta Strömsö. Parhaat palat.

Hankkeen Strömsö-indeksit

  • prosessi 10
  • lopputuloksen tekninen laatu 9
  • lopputuloksen taistelullis-toiminnallinen laatu 9,5
  • mielihyvä 10.

The Power Of The Dragon

Sometimes it just works out.
You create a friendly monster, and the target group
LOOOOVES YOU FOREVER! – for a moment.

 

 

Kirjan ja neulan päivä

Translated into English below.

Arkeologisissa kaivauksissa löysin muinaistaannoisen ristipistoliinantekeleeni.

Joskus teininä innostuin tästä apilakuviosta ja pistelin sitä sinne sun tänne. Pykäsin muun muassa neulatyynyn, joka on yhä käytössä.
Ja nyt, kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin, pyörittelin saman teeman tarpeetonta riepua käsissäni. Raakata pitäisi, muttei sitä roskiinkaan raaskisi…

Kekkasinpa värkätä neulakirjan oikein menneiden sukupolvien tyyliin!
Tästä löytyvät kätevästi silmä-, parsin-, kanava-, nahka-, saumurin ja ompelukoneen neulat. Eivät enää törröttele sikinsokin tyynyssä nuppineulojen seassa.

Kirjallisuus kannattaa aina.

Sweet Memories, Sharp Future

Decluttering closets is hard, as each unnecessary item evokes long forgotten memories.

This time, I found a cross-stitch cloth that I had made – for no purpose whatsoever – in my remote youth, must be like thirty (30) years ago…

Keep or toss?
Rather reinvent it as something useful!

I gave the purposeless treasure a new life as a needle case.
It is more practical than I ever would have thought.

And somehow I just remember my mom.

 

 

Strömsössä, piilossa, aitan takana

Main text in English below, and shortly on pics, too.

Kätten työt eivät aina tule kaavaillusti käyttöön.
Syitä riittää: vaate on liian iso/pieni, kinnaa-hiertää-kutittaa, materiaali osoittautuu liian herkäksi suunniteltuun käyttöön, lahjan saaja ei sit kuiteskaan oikeesti tykkää, kangas ei kestänytkään pesua…

Summa summarum: tekeminen oli kivaa, lopputulos kammottava.

Kokosinpa oheen muutamia aikaansaannoksia, jotka ovat ansainneet paikan muistoissa, eivät kaapissa.

Selitykset kuvateksteinä, klikkaa fotot auki.

Hankkeiden Strömsö-indeksit keskimäärin:

  • prosessit 7
  • lopputulosten tekninen laatu 8
  • lopputulosten toiminnallinen laatu 6
  • mielihyvä 6,5.

Needle(ss)work Revelations

Handicraft is not always handy, just crap.

For diverse reasons, what you thought would be an amazing outfit, just ends up hidden in your closet’s darkest corner.

Here I have gathered some stuff that, despite good intentions, has not been a success story.