My butt, my head in English below.
”Sulla on TOSI ISO pylly!”
Viisivuotias kikatti riemuissaan.
Minuakin nauratti.
Harmitti ja suretti.
Kollega onnitteli.
Syyttä.
”En ole raskaana, olen vain paksu.”
Vaikka näistä osumista on kulunut viitisen vuotta, teema on yhä ajankohtainen.
Laihdutin ensimmäisen kerran 13-vuotiaana. Se tekee yli 35 vuotta kroppastressiä.
Koskaan, siis ikinäkoskaanmilloinkaan, kutistumispyrkimykset eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Painoni on suhannut ylös ja alas ainoastaan elämäntilanteen sekä sen generoiman arjen energiansaannin ja -kulutuksen mukaan.
Asiaan kuuluu, tietenkin, että vasta viimeisten viiden, kuuden vuoden aikana painonpudotukseen olisi ollut jotakin syytä. Aiemmin olen ollut jokseenkin hoikka, jopa laiha.
Kaikki se murhe, vaiva, ynnäily, rajoittaminen ja repsahdukset, itsekurittomuus, -inho ja -ruoskinta, aivan turhaan.
Kolmekymmentäviisi vuotta.
Että voi ihminen (Nainen? Minä?) olla tyhmä!
Täytän pian 50.
On aika lopettaa ruualla leikkiminen. On aika panna piste pelleilylle.
On aika tehdä asioita, jotka ovat mielelleni ja kropalleni oikeasti hyväksi.
Katsotaan, kuinka mimmin käy.
Hetki hetkeltä -seuranta alkaa tästä.
My Butt, My Head
”Your butt is really, really, really BIG!”
The five-year-old was really, really, really enthusiastic of his discovery.
A colleague congratulated.
No reason.
“I am not pregnant, I am just fat.”
Though these were some years ago, the theme is still topical.
Ever since age 13 I have been worried about my body size. Most of that time I have been skinny or slim.
Over 30 years of agony for nothing. What a waste!
Now, I have gained both weight and self-confidence.
I will be 50 soon.
It is time to stop playing with food. It is time to end messing with health.
It is time to do things that are genuinely good for me, both for my body, my mind and my soul.
It is time to combine low-carb with carpe diem.
I’ll keep you posted.
Couture & Views 