Typyn eka Chanel – just passeli talven juhliin

For you, in English, below.

2015_01_18_Maria_Chanel_mekossa_sohvalla posteri_PHA_MG_2959

Tyttö tarvitsee paitsi kesäisen juhlamekon, myös koltun talven fiineihin rientoihin.

Tämän Chanel-tyyppisen leningin ompelin Marialle laadukkaasta, muistaakseni italialaisesta villasekoitteesta. Ostin tyygin helsinkiläisestä Materials-liikkestä Yrjönkadulta vuosia sitten.

Alun perin tarkoitukseni oli surauttaa itselleni jakku. Ei mennyt ihan putkeen, kuten alla olevasta surkeasta tekeleestä näkyy.

Muksut ovat onneksi niin pienikokoisia, että ylijäämäkankaasta ja rääsynrippeistä saa kyllä riittävästi tavaraa mekkoon.

Kuosittelin mekon vanhojen kaavojen pohjalta itse.

Chanelille tyypillisiä ovat puolipitkät hihat, hapsut ja koristenauhat. Hapsut purin itse kankaasta, nauha taisi löytyä Nappitalosta. Vuori on vaaleanpunainen, Eurokankaasta.

Asu kuuluu ehdottomasti kuorruttaa helmikäätyröykkiöin – ainakin kolme, neljä pitkää nauhaa kaksinkerroin tarvitaan.

Johan kelpaa typy konserttiin, yhtä hyvin esiintymään kuin yleisöksi!

Juliste on Vee Speersin, saatavana Tukholman valokuvataiteen museon Fotografiskan nettikaupasta.

2015_01_18_Hihansuu ja koristenauha_PHA_IMG_5759

The Little White Dress

I made this Chanel-inspired dress for Maria, using some fabric I had initially bought for myself.

The lousy little white jacket-ish hid behind the closet for five years or so, and revealed itself in some archaeological excavations.
Luckily, since it really inspired me to create this festive dress for winter parties.

The poster is by Vee Speers, for sale at the webshop of Fotografiska, the museum of photography in Stockholm.

––

Ihkuin mobiiliappsi ikinä!

You have it in English below!

2014_12_28_Himmeli_olki_PHA_IMG_8744

Himmeli oli kova juttu kodeissa ennen joulukuusia.

Himmeliä pidettiin taannoin katossa joulusta juhannukseen, ja sen oli määrä varmistaa viljan riittävyys seuraavaan sadonkorjuuseen saakka.

Maalaistuvissa tuo olkimobile oli juhlan ykköskoriste aina 1800-luvun loppupuolelle asti. Kaupungin säätyläiskodit vaihtoivat kuuseen jo aiemmin.

Tein ensimmäisen himmelini joulukuussa 1984 Vaasan työväenopiston olkityökurssilla. Oppia saatuani sulkeuduin huoneeseeni, ovessa asiaankuuluvat Joulupajaan pääsy kielletty -ukaasit. Lukion koeviikkojen vaivoilta vapaat hetket väkersin mutsille kaikkien aikojen työläintä joululahjaa: mutkikasta olkihimmeliä.

Vierähtikin vain vaivaiset 30 vuotta ennen kuin seuraavan kerran tartuin tähän kiehtovaan 3D-askareeseen.

Näiden kuvien perushimmelit ovat juuri ne taivaalliset – himmel = taivas, you see – lahjat, joiden todellista olemusta en joulunaluspostauksessani voinut paljastaa.

Parasta materiaalia himmeliin on kotimainen ruisolki. Se korjataan vielä vihreänä siinä juhannuksen jälkeen, heinäkuun alkupäivinä. Kootaan nipuiksi ja ripustetaan kuivumaan. Käännellään välillä. Kosteuden haihduttua työstetään riu’ut näppäriksi pätkiksi ja kootaan kaunottariksi kattoon.

Meitsillä vaan on vähemmän noita maajussituttuja (”Saisinko sata metriä raakaa luomuruisolkea, kitoosh!”), ei autoa, sekatöörejä eikä myöskään aurinkoista aitanseinustaa ruokojen kuivaukseen. Tyydyin siis Hobby Pointin askarteluaarreaitan pussitettuun antiin.

Ruista tai ei, oivasti funkkasi!

Olkihimmeli löysi paikkansa muuttolintutätini kesäkaupunkikodista.

Matiaksen ja Marian kanssa pykäsimme isille ja äidille modernin mustan himmelin paksuista mehupilleistä. Mukulat eivät kuulemma olleet pysyä aattona nahoissaan, niin kutkuttava oli itse tehdyn lahjan antamisen ilo!

Himmelin peruskuvio, vinksahtanut kuutio, on siitäkin timangi, että minityypit oppivat sen hetkessä. Mitä nyt langan kiristämiseen ja kuvioiden yhdistelyyn tarvitaan kokeneemman näprääjän jeesiä.

Himmeleitä voi tehdä myös järvi- tai meriruo’oista, metalliputkista, ohuista mehupilleistä ja jopa putkispagetista!

Eikä mobilea tarvitse Nuuttina heivata, antaa sen koristaa kotia ympäri vuoden.

Hyvä lähde askarteluun on tämä Eija Kosken kaunis, kaunis kirja Himmeli.

2014_12_28_Himmeli_pillit_PHA_IMG_8755

The Loveliest Mobile Application Ever 

This is himmeli, ”mobile decoration made of straw or other similar material” as the dictionary translates.
And also
himmel = heaven, in Swedish language.

It used to be The Christmas decoration before spruce conquered our drawing rooms. Himmeli hanged around until Midsummer, bringing luck for next year’s harvest.

I made my first himmeli in 1984, and the next ones just some 30 years later, this December.

The lighter one here, I made for my aunt using natural straw. Rye would be the best choice for this kind of work.

The black one we created in cooperation with Matias and Maria, using plastic drinking straw. The kids were just too excited when their parents opened the gift box.

Giving is so much more fun than receiving!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tipe tipe huh huh

 

2014_12_14_Lanka ja puikot_lahis_PHA_IMG_8732

Aikamoista ylipainetta on havaittavissa privaattirintamalla.

Joulupajasta lähti jo painoon yksi valokuvakirja, ja useita muita kuvalahjoja on tekeillä.

Mukuloita on viihdytetty yökylässä rakentamalla modernia arkkitehtuuria piparitaikinasta ja pastilleista. Ottaa räppästiin samalla satoja muotikuvia blogia varten.

Kamu perusti yrityksen, sitä juhlistettiin riemumielin.

Työn alla on myös ihan oikea muotinäytös, mikä meikä-harkkastylistille on tarkoittanut neljää päivää lookien suunnittelua sekä vaatteiden etsimistä, pakkailua, roudausta, sovittamista, stailausta ja palauttelua.

Lähilasten konsertteja on tiedossa useita, niin saksofonia kuin flyygeliä. Korvat höröllä.

Värkättävinä on myös pari taivaallista lahjaa, toinen luonnollisesta ja toinen teollisesta materiaalista. Paljastan nämä vasta joulun jälkeen − pakettien vastaanottajat kun lukevat tätä blogia ahkerasti.

Ihan kaikkia lahjoja ei pykätä itse, joten niiden perässä juostaan pitkin Stockmannia, Aleksanterinkatua ja internetiä.

Aatonaattona pitäisi vielä neuloa yhdet sukat.

Töihin lepäämään, kiitos!

Reason’s Greetings

I need some rest from my freetime.

Matias and Maria stayed overnight and we created some modern architecture of gingerbread and candy − and took some hundreds of pics for the blog, to be shown later.

2014_12_14_Lanka ja puikot_PHA_IMG_8727A friend started her own business, which required some champagne and celebrating.

Kids are giving concerts, I will be applauding.

I am working on a real life fashion show as co-stylist: creating looks, gathering stuff, packing, fitting, re-packing, returning − for four consecutive days

Several presents under way: one photo book already created and sent to press, other photographic gifts under construction, two heavenly creations under construction, cannot reveal them just yet.

And whatever is left re: Santa Claus’ wish list must be found, preferably at Stockmann.

Ah, oh yes, one pair of socks to be knitted, maybe the night before Christmas Eve.

 I just cannot wait to have back my peaceful power point life at the office….

Menipäs niinku Strömsössä

2014_11_15_keppilohikaarme_Stromso_PHA

Joskus homma menee putkeen.

Tämmösen kun vääntää lähimukuloille, on ohikiitävän hetken supertädin maineessa!
Ohje on kirjasta Strömsö. Parhaat palat.

Hankkeen Strömsö-indeksit

  • prosessi 10
  • lopputuloksen tekninen laatu 9
  • lopputuloksen taistelullis-toiminnallinen laatu 9,5
  • mielihyvä 10.

The Power Of The Dragon

Sometimes it just works out.
You create a friendly monster, and the target group
LOOOOVES YOU FOREVER! – for a moment.

 

 

Kirjan ja neulan päivä

Translated into English below.

Arkeologisissa kaivauksissa löysin muinaistaannoisen ristipistoliinantekeleeni.

Joskus teininä innostuin tästä apilakuviosta ja pistelin sitä sinne sun tänne. Pykäsin muun muassa neulatyynyn, joka on yhä käytössä.
Ja nyt, kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin, pyörittelin saman teeman tarpeetonta riepua käsissäni. Raakata pitäisi, muttei sitä roskiinkaan raaskisi…

Kekkasinpa värkätä neulakirjan oikein menneiden sukupolvien tyyliin!
Tästä löytyvät kätevästi silmä-, parsin-, kanava-, nahka-, saumurin ja ompelukoneen neulat. Eivät enää törröttele sikinsokin tyynyssä nuppineulojen seassa.

Kirjallisuus kannattaa aina.

Sweet Memories, Sharp Future

Decluttering closets is hard, as each unnecessary item evokes long forgotten memories.

This time, I found a cross-stitch cloth that I had made – for no purpose whatsoever – in my remote youth, must be like thirty (30) years ago…

Keep or toss?
Rather reinvent it as something useful!

I gave the purposeless treasure a new life as a needle case.
It is more practical than I ever would have thought.

And somehow I just remember my mom.

 

 

Strömsössä, piilossa, aitan takana

Main text in English below, and shortly on pics, too.

Kätten työt eivät aina tule kaavaillusti käyttöön.
Syitä riittää: vaate on liian iso/pieni, kinnaa-hiertää-kutittaa, materiaali osoittautuu liian herkäksi suunniteltuun käyttöön, lahjan saaja ei sit kuiteskaan oikeesti tykkää, kangas ei kestänytkään pesua…

Summa summarum: tekeminen oli kivaa, lopputulos kammottava.

Kokosinpa oheen muutamia aikaansaannoksia, jotka ovat ansainneet paikan muistoissa, eivät kaapissa.

Selitykset kuvateksteinä, klikkaa fotot auki.

Hankkeiden Strömsö-indeksit keskimäärin:

  • prosessit 7
  • lopputulosten tekninen laatu 8
  • lopputulosten toiminnallinen laatu 6
  • mielihyvä 6,5.

Needle(ss)work Revelations

Handicraft is not always handy, just crap.

For diverse reasons, what you thought would be an amazing outfit, just ends up hidden in your closet’s darkest corner.

Here I have gathered some stuff that, despite good intentions, has not been a success story.

Kuvakimaraa kierrätyskretongissa

Summary for you in English below.

2014_09_14_Helle_Marellamekko_kamera_1_MV_PHA_IMG_8564

Suvun tapaamisissa vastuulleni lankeaa usein juhlien ikuistaminen.
Homma on monella tavalla haastava.

Valaistus on mitä sattuu. Ihmiset rupattelevat ynnä vetävät napaan lohta ja kakkua, ilmeet sen mukaisia. Monen vieraan saaminen kuvaan silmät auki on likimain mahdotonta.
Miljöö on sekava, sommitteluun tunkee liikaa kaikkea. Lopputuloksessa yhden kampausta koristaa kristallikruunu, toisen korvasta sojottaa mikrofonin varsi, kolmannen koivet korventuvat takassa.

Ja vielä olisi pidettävä lukua, että joka tyyppi näkyy edes yhdessä otoksessa ja että ohjelman kohokohdat ovat paitsi muistoissa, myös muistikortilla.

Kuvia täytyykin ottaa to-del-la paljon, jotta onnistuneita on tarpeeksi.

Niinpä tällä kertaa värväsin apukuvaajiksi viisi- ja seitsemänvuotiaat lähilapseni Hellen ja Haraldin.
Hommassa on paljon etuja: kuvia tulee enemmän, vieraat eivät pönötä vaan intoutuvat virnuilemaan, ja muksujen näkökulma on ihan konkreettisestikin toinen – siinä metrin korkeudella.

Lapset myös fotaavat ennakkoluulottomasti: siis tietenkin myös juhlalukaalin vessanpönttö on ikuistamisen arvoinen, en vain ollut tajunnut.

Mikä parasta, kamera kädessä ei pääse ikävystymään, kun aikuiset vaan puhuu ja puhuu ja puhuu ja puhuu ja puhuu…

Näissä kuvissa Helle pyörii mekossa, jonka surruutin vanhasta Marellan puolihameestani.
Kangas on todella laadukasta, ohutta puuvillaa. Sen ompeleminen oli silkkaa nautintoa!
Vähän piti säätää kuvioiden kanssa, onnistui lopulta aika hyvin.

Käsityöhankkeen Strömsö-indeksit

  • prosessi 9,5
  • lopputuloksen tekninen laatu 10
  • lopputuloksen toiminnallinen laatu 10
  • mielihyvä 10.

Kuvat Haraldin ja minun.

 

Photography In Trashion Dress 

At family events, I am usually in charge of the photography.
Quite a challenging task, as the circumstances are never ideal for perfect pics.

One solution is to shoot a lot… ummmm… like hundreds or thousands of photos.

So this time I hired Helle and Harald to complement my pictures with their own views.

It has been great fun to go through their work: the world really looks different at one metre above the floor! 

Here Helle is wearing a dress that I made of my old Marella skirt. 

Photos by Harald and myself.

 

Faijan farmarit = Marian menomekko

Please, see in English below.

2014_09_03_Maria_farkkumekko_nalle_PHA_MG_1863

Oi farkut!
Onko kätevämpää?

Mutta.
Mukuloilla ne kuluvat polvista, meillä aikuisilla hiutuvat haarat tai lahkeensuut.
Mikä sääli heittää hyvää, tuhtia denimiä pois vain muutaman kurkistuskolon tähden!
Johan siinä itkee maapallokin – siinä määrin hurjaa on puuvillan kasvatus, värjäys ja muu käsittely.

Kehitinpä siis Marialle menomekon isänsä vanhojen farkkujen lahkeista.
Muutama prosentti stretchiä takaa, ettei vauhtia tarvitse hiljentää.

Kakkoskuvan liivi on käännettävä: toisella puolella niin ikään entistä farmaria, toisella taas Eurokankaan laarista kaivettu, karhuna hehkuva tekoturkis.

Näissä kuteissa on vipelletty monet synttäripartyt, kera tämän laukun.

Jeggingsit ovat mimmin omat, hellehattu, kaulakoru ja pehmoeläimet kuvausrekvisiittaa.

Hankkeen Strömsö-indeksit:

  • prosessi 8,5
  • lopputuloksen tekninen laatu 9
  • mielihyvä 10.

 

 

Dad! Can I Wear Your Jeans?

Jeans!
Don’t we just LOOOOVE them?

So handy and easy to wear… just until you find a hole or two here and there.
What a pity, what a waste. 

So I turned a pair of old jeans into a dress for Maria.
I also added a vest that can be worn in two ways: either the fake fur or the denim side out.

This outfit has seen many birthday parties.
Along with this bag.

 

 

Roskasta rakkaudeksi

Please, see summary in English below.

2014_08_13_Helle_revontulimekko1_PHA_MG_2402

Tämä mantelisilmä on Hänen Mainioutensa Helle, yksi lähilapsistani.
Neiti on pukeutunut tämänhetkiseen lempimekkoonsa.

Kolttu syntyi tilkuista, jotka jäivät aikuistenoikeasta ompelusta yli: tämän Eurokankaan digiprintin varsinainen kohde oli toppi itselleni.

Kaavan muokkasin Mekkotehtaan kirjan mainioista malleista. Vähän piti saumoja lisäillä keskelle, kun tykötarpeina oli pelkät rääppiäiset.

Leninki on itse asiassa viime vuoden tuotantoa.
Vuosi sitten se ei iskenyt mimmille lainkaan.

Tänä kesänä tarjosin mekkoa ihan muina naisina uudestaan, paketoituna, osana laajempaa lahjontaa.
”Enkö ole nähnyt tämän mekon aiemmin?” tyyppi kysyi.

Hah, näitä ei to-del-la-kaan voi huijata!

Hankkeen Strömsö-indeksit

  • prosessi 9+
  • lopputuloksen tekninen laatu 9+
  • lopputuloksen toiminnallinen laatu 9,5
  • mielihyvä 9,5

 

Yesterday’s Rubbish, Today’s Love

Helle is dressed in her current favourite.
The cloth is made of some leftovers of my own project.

Actually, I sewed the dress already a year ago.
Then, the young lady hated it, now it is completely the opposite!

Kesätunika antiikin Kreikan henkeen

Summary in English below.

2014_07_28_Maria_oranssi_laikkamekko_PHA_IMG_8071

Tämä tunika olikin kinkkisempi keissi, vaikka malli simppeli onkin.

Kangas on nimittäin ohutta ja valuvaa trikoota, yllättävän hankalaa käsitellä.
Löysin sen Eurokankaan palalaarista, enkä tahtonut vastustaa intensiivistä oranssia ja vesivärivaikutelmaa.

Kuosittelussa mielessäni oli antiikin Kreikka, joten laskostin kankaan olkapäille ja venepääntielle.
Sisäpuolelle ompelin kunnon varat, melkeinpä aluspaidan, vanhasta valkoisesta t-paidastani.

Pääntien huolittelu ei onnistunut täydellisesti: oranssi kangas painaa niin, että valkoinen alavara pullahtaa tikkauksesta huolimatta reilusti näkyviin. Ei paha, muttei myöskään tavoittelemani vaikutelma.

Helmaan surruutin rullapäärmeen. Se funkkaa hyvin.
Kankaan liikkuvuuden ja tunikan mallin vuoksi helma vaikuttaa kuitenkin epätasaiselta – ehkä jopa on sitä!

Tunika on parhaimmillaan vyön kanssa. Kuromatta se jää turhan väljäksi kaavuksi.

Lopputulos on kesäinen ja energinen. Jos nyt tekisin uudestaan, kuosittelisin vähemmin väljyyksin, harvemmin laskoksin.
Maria kuitenkin stailasi homman himaan.

Hankkeen Strömsö-indeksit

  • prosessi 8+
  • lopputuloksen tekninen laatu 8
  • lopputuloksen toiminnallinen laatu 8+
  • mielihyvä 8,5

 

Antiquity Style Tunic

This summery tunic was inspired by the Ancient Greece.

The fabric is thin jersey and quite hard to manipulate.

Should I do this again, I would reduce the pleating and amount of fabric around the body. Now, without a belt, the garment is just huge.

My lovely model Maria styled it smartly, I think!