Entrepreneurship in English below.
Hanami kuihtui, on omenamin aika.
Olen ollut yrittäjä nyt kuukauden päivät.
Ja tämähän on aivan mahtavaa!
Jopa siinä määrin, että mietin, seuraako tästä jokin rangaistus. Itku pitkästä ilosta tai jotain.
Miten voi olla mahdollista, että teen vain kivoja juttuja kivojen tyyppien kanssa, ja se on okei?
Miten voi olla mahdollista, että teen duunia siten ja silloin kun huvittaa, ja se on okei?
Jos aurinko herättää ennen kuutta, raahustan pyjamassa tietokoneelle ja vedän flow’ssa kolme, neljä, viisikin tuntia. Jotakin aamiaisen tynkää siinä välissä, samoin muutama työpuhelu ynnä koneellinen pyykkiä.
Pyörälenkki, suihku sekä naamavärkin puleeraus ja kuontalon suitsinta.
Lounas stadissa ystävän kanssa.
Juoksevien asioiden justeerausta.
Kelpo tovi paistattelua jäälatten ääressä jollakin Espan terasseista. Samalla perehtyminen alan tuoreeseen, tajuntaa laajentavaan bestselleriin.
Siis niiiiiiin deluxea! Koskaan ei ehdi lukea, kun on muilla töissä, kerrassaan jää vaille ammattikirjallisuuden aivokarkkeja. Vaan ei enää.
Virkistäytyneenä takaisin kotiin ja koneelle, ehkäpä vielä toinen mieletön flow-sessio iltakymmeneen, tai sitten ei, fiiliksen mukaan mennään.
Ei ole turhia palavereja, on vain eteenpäin vieviä kohtaamisia.
Säännöstelen sosiaalisuutta tarkasti, jotta ajattelu – sitähän minä myyn!– ei pääse häiriintymään, vain stimuloitumaan.
Jos pomo komentaisi vääntämään duunia aamukuudesta alkaen tai iltakymmeneen asti, kiristelisin poskilihaksia. Eikä työnantajalle yleensä ole okei, jos tuotannontekijä lähtee sporttaamaan ja leppoisalle lounaalle kesken hikisimmän palaverizumban.
Nyt kaikki tapahtuu luonnostaan. Uusi bossini on kovin joviaali.
Asiakkaillehan muutenkin kaikki käy, kunhan hommat hoituvat sovitusti.
Omat aikataulut!
Vuorotteluvapaalla juuri vapaus järjestää oma aikansa oli Se Juttu!
Vaan että sen voi tällä tavoin laajentaa työelämään…
Pirskules!
Entrepreneuring – this is how it now feels
I have had this own little Ltd of mine for a month now.
It is just amazing!
My own rhythm, my own schedules, my own decisions.
My own freedom.
Loving every second!
Oh yeah.
Couture & Views 
Voi ihme, ihanuus ja kauhistus! Siis kaksi ekaa sinulle näistä tunnelmista ja fiilareista, kolmas sana minulle, jonka olisi tarkoitus elo-syyskuussa astua samanlaiselle yrittäjyyspolulle. Odotan kuvaamaasi flow’ta; pelkään kuitenkin pahinta ja paskat on lähes koko ajan housuissa, ollakseni suora. Itse etsin parhaillaan työtilaa, koska kotona työskentely on jo ihan logistisistakin syistä no no. Miten mahtaavaa kuitenkin lukea, että yrittäjyys herättää parhaimmillaan tuollaisia tunteita! Se miten kirjoitat ei saa minua hetkeksikään epäilemään, etteikö sinun kaltaisesi rautapää pärjäisi. Olen ihan fani! 😀 Lisää aurinkoa arkeesi!
No ILMAN MUUTA kauhistus! Koska eihän tästä tiedä. Mutku ei tiedä mistään muustakaan, sitkusta etenkään. Siksi nytku.
Enkä ole mikään rautapää (en kyl puupääkään, enkä hattara-). Olen varta vasten opetellut uskaltamaan. Alkaen siitä, että sinkkuna lähden paikkoihin, reissuihin, mestoille, ravintolaan syömään.
Auttoi merkittävästi kun päätin, etten murehdi raha-asioita ennen lokakuun loppua.
Voisin kyl. Mutta sitten menisi tämä kesä ja etsikkoaika ja huuma murehtimiseen.
Olenhan laskenut, että selviän kyllä, ainakin sinne lokakuulle. En leveästi, mutta selviän.
Joten eiku menox!
Sinulle, Tani, toivotan lykkyä uudelle polulle! Ja sitten jonkin ajan kuluttua ihmettelet, mistä moinen paniikki…
BTW, jos asut pk-seudulla, YritysHelsinki (NewCo Helsinki) tarjoaa kasapäin neuvontaa ja kursseja. Ettei ainakaan avun puutteesta kiinni ole. Asiakkaista ennemminkin.
Espoossa, ja täällä vastaava YritysEspoo. 🙂 Sinne jo varaamassa aikaa; yleisellä tutustumisluennolla kävin jo keväällä. Hyvä: kun ahdistus iskee, printtaa seinälle tän sun postauksen ja tankkaan sitä ajatuksella. Helpottaa kovasti, kun olen ymmärtänyt että olemme samaa ikäluokkaa. Muutkin keski-ikäiset uskaltaa! 😀
Ou jees! Koskaan ei ole liian myöhäistä alkaa tehdä Omaa Juttua! HYVÄ SÄ!
Näin sitä pitää.
HUIPPUA Pia!
“Eteenpäin on elävän mieli…”
🙂 Mariann
Kiitos, Mariann! Tuo “eteenpäin” on kyllä teikäläisellä verissä. Haluan kuulla vaikka privana, mitä sulla seuraavaksi!