Arkkitehtuurin oppitunti

Tapahtuipa nelosen ratikassa.

Vaunu oli tupaten täynnä tuimia aamuhelsinkiläisiä.
Seuraavalta pysäkiltä sisään työntyi vielä lauma mukuloita – ehkä kuusivuotiaita – fosforiliiveissään. Sovittivat itsensä sinne jonnekin rakoihin.

Tunnelma oli tiivis. Keinahtelimme vaiteliaina vaunun kolkkeessa, kuka missäkin aatoksissa.

Mannerheimintiellä hiljaisuuden rikkoi kirkas pojan ääni.
”Toi on eläinmuseo!”
Siihen lastenhoitaja: ”Ei. Se on eduskuntatalo.”

 

2014_04_11_eduskuntatalo_PHALearning architecture

Picture yourself the tram #4 in Helsinki.
Full of morning people.

In squeeze themselves a group of children, six-year-olds, I would say.

The tram continues along Mannerheimintie, the main street in the city centre.
Sleepy atmosphere prevails.

Until a boy notices, loudly: ”That is the Natural History Museum!”
Nanny corrects him, softly: ”No. It is the House of Parliament.”

 

 

4 thoughts on “Arkkitehtuurin oppitunti

  1. Ah, lasten ihanat jutut. Poikamme luuli aikoinaan eduskuntataloa vankilaksi. “No miks sen edessä on sitte sellaset valtavat kalterit?”

  2. Molemmissa käärmeet, ketut, mehiläiset, perhoset, muurahaiset, tiput, lierot, rotat ja fossiilit?

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s