kierrätys

Lapsesta tuli teini – tuunasin mekolle jatkoaikaa

/ Couture & Views / Leave a comment

Teenaging a dress in English below.

Tyyppi on tullut teini-ikään.
Poissa on lapsen pehmeys, nyt pelkkiä honkkeleita koipia ja käsivarsia.

Mekkoja on jäänyt lyhyeksi.

Niin kuin nyt vaikkapa tämä ihan kiva Henkkamaukka. Ympärysmitta funkkaa yhä ok, mutta helma huitelee turhan korkealla.

Tekstiiliteollisuus on eettisesti ja ekologisesti niin turmiollista tälle maailmalle, että vaatteita on syytä käyttää pitkään, kun on ne kerran tullut hankkineeksi.

Sovittiin siis, että kehittelen jotakin pidennystä.

Kangaskaupassa testailin vaihtoehtoja. Lisätäänkö pitsiä? Vai tylliäkö uusimpia trendejä mukaillen, helmaa jopa vähän pönkölle? Tai ehkä satiiniraita?

Ohut farkkukangas loi kuitenkin oikean look & feelin: nyt emme halunneet juhlavaa klänninkiä vaan arkeen sopivan.

Kelpo tovin etsin parasta tapaa jatkaa helmaa. Olisi ollut turhan työlästä lähteä sormeilemaan takasauman vetoketjua, joten jatkon piti sijoittua sen alapuolelle. Hain jonkinlaista rytmiä, jännitettä, särmää muuten hieman laimeaan leninkiin.

Ei ole matikkapää d-insinöörillä terässä, siinä määrin kauan kului kappaleiden korkeuksien ynnäilyyn. Siis jos helma on nyt 40 cm ja haluan sen olevan 50 cm, ei voi yksioikoisesti vaan vetää 10 sentin soiroa farkkukankaasta…
Ja kun helma on kaareva, täytyy jatkopalojenkin olla.

Koska Suomessa on koko ajan niin pirskuleen kylmä, intouduin ompelemaan myös lyhyen jakun samaisesta farkusta. Käytin tämän taannoisen itsenäisyysjuhla-asun jakun kaavaa. Hihansuut ja helman sijoitin – ehkä vähän syntisesti – suoraan hulpiolle. Jäi trendikkäät hapsureunat, säästyin huolittelulta ja vältettiin pahin tantta-look.

Tyyppi voi käyttää jakkua ja mekkoa myös erikseen. Yhdessä ne ovat asiallinen kokonaisuus puolifiineihin tilanteisiin, vaikkapa konsertteihin, joita neiti tarjoaa tavan takaa.

Etenkin helman tuunaus oli työläämpää kuin odotin. Lopputulos kuitenkin palkitsi vaivan: typy pyöri ja peilasi, oli iloinen!

Hankkeen Strömsö-indeksit

  • prosessi 9
  • lopputuloksen tekninen laatu 9 1/2
  • lopputuloksen toiminnallinen laatu 10
  • mielihyvä 10.

Extending Dress for Sustainability And Edge

Maria has reached teenage, is all legs and arms now. Many dresses in her closet have become too short.

For sustainability, it is essential to use clothes as long as possible. So I lengthened this H&M dress for at least one more year of use.

I chose denim to keep the everyday look & feel. Got excited and sewed a small jacket as well, to keep the girl warmer. After all, we can seldom wear sleeveless dresses in Finland without any extra coverage.

Maria and I both agreed that the denim extension created some edge for the “too cute” dress.

So she was excited, twisted and twirled in front of the mirror – always the best thank you!

 

Kuvakimaraa kierrätyskretongissa

/ Couture & Views / Leave a comment

Summary for you in English below.

2014_09_14_Helle_Marellamekko_kamera_1_MV_PHA_IMG_8564

Suvun tapaamisissa vastuulleni lankeaa usein juhlien ikuistaminen.
Homma on monella tavalla haastava.

Valaistus on mitä sattuu. Ihmiset rupattelevat ynnä vetävät napaan lohta ja kakkua, ilmeet sen mukaisia. Monen vieraan saaminen kuvaan silmät auki on likimain mahdotonta.
Miljöö on sekava, sommitteluun tunkee liikaa kaikkea. Lopputuloksessa yhden kampausta koristaa kristallikruunu, toisen korvasta sojottaa mikrofonin varsi, kolmannen koivet korventuvat takassa.

Ja vielä olisi pidettävä lukua, että joka tyyppi näkyy edes yhdessä otoksessa ja että ohjelman kohokohdat ovat paitsi muistoissa, myös muistikortilla.

Kuvia täytyykin ottaa to-del-la paljon, jotta onnistuneita on tarpeeksi.

Niinpä tällä kertaa värväsin apukuvaajiksi viisi- ja seitsemänvuotiaat lähilapseni Hellen ja Haraldin.
Hommassa on paljon etuja: kuvia tulee enemmän, vieraat eivät pönötä vaan intoutuvat virnuilemaan, ja muksujen näkökulma on ihan konkreettisestikin toinen – siinä metrin korkeudella.

Lapset myös fotaavat ennakkoluulottomasti: siis tietenkin myös juhlalukaalin vessanpönttö on ikuistamisen arvoinen, en vain ollut tajunnut.

Mikä parasta, kamera kädessä ei pääse ikävystymään, kun aikuiset vaan puhuu ja puhuu ja puhuu ja puhuu ja puhuu…

Näissä kuvissa Helle pyörii mekossa, jonka surruutin vanhasta Marellan puolihameestani.
Kangas on todella laadukasta, ohutta puuvillaa. Sen ompeleminen oli silkkaa nautintoa!
Vähän piti säätää kuvioiden kanssa, onnistui lopulta aika hyvin.

Käsityöhankkeen Strömsö-indeksit

  • prosessi 9,5
  • lopputuloksen tekninen laatu 10
  • lopputuloksen toiminnallinen laatu 10
  • mielihyvä 10.

Kuvat Haraldin ja minun.

 

Photography In Trashion Dress 

At family events, I am usually in charge of the photography.
Quite a challenging task, as the circumstances are never ideal for perfect pics.

One solution is to shoot a lot… ummmm… like hundreds or thousands of photos.

So this time I hired Helle and Harald to complement my pictures with their own views.

It has been great fun to go through their work: the world really looks different at one metre above the floor! 

Here Helle is wearing a dress that I made of my old Marella skirt. 

Photos by Harald and myself.

 

Faijan farmarit = Marian menomekko

/ Couture & Views / 2 Comments

Please, see in English below.

2014_09_03_Maria_farkkumekko_nalle_PHA_MG_1863

Oi farkut!
Onko kätevämpää?

Mutta.
Mukuloilla ne kuluvat polvista, meillä aikuisilla hiutuvat haarat tai lahkeensuut.
Mikä sääli heittää hyvää, tuhtia denimiä pois vain muutaman kurkistuskolon tähden!
Johan siinä itkee maapallokin – siinä määrin hurjaa on puuvillan kasvatus, värjäys ja muu käsittely.

Kehitinpä siis Marialle menomekon isänsä vanhojen farkkujen lahkeista.
Muutama prosentti stretchiä takaa, ettei vauhtia tarvitse hiljentää.

Kakkoskuvan liivi on käännettävä: toisella puolella niin ikään entistä farmaria, toisella taas Eurokankaan laarista kaivettu, karhuna hehkuva tekoturkis.

Näissä kuteissa on vipelletty monet synttäripartyt, kera tämän laukun.

Jeggingsit ovat mimmin omat, hellehattu, kaulakoru ja pehmoeläimet kuvausrekvisiittaa.

Hankkeen Strömsö-indeksit:

  • prosessi 8,5
  • lopputuloksen tekninen laatu 9
  • mielihyvä 10.

 

 

Dad! Can I Wear Your Jeans?

Jeans!
Don’t we just LOOOOVE them?

So handy and easy to wear… just until you find a hole or two here and there.
What a pity, what a waste. 

So I turned a pair of old jeans into a dress for Maria.
I also added a vest that can be worn in two ways: either the fake fur or the denim side out.

This outfit has seen many birthday parties.
Along with this bag.

 

 

Roskasta rakkaudeksi

/ Couture & Views / Leave a comment

Please, see summary in English below.

2014_08_13_Helle_revontulimekko1_PHA_MG_2402

Tämä mantelisilmä on Hänen Mainioutensa Helle, yksi lähilapsistani.
Neiti on pukeutunut tämänhetkiseen lempimekkoonsa.

Kolttu syntyi tilkuista, jotka jäivät aikuistenoikeasta ompelusta yli: tämän Eurokankaan digiprintin varsinainen kohde oli toppi itselleni.

Kaavan muokkasin Mekkotehtaan kirjan mainioista malleista. Vähän piti saumoja lisäillä keskelle, kun tykötarpeina oli pelkät rääppiäiset.

Leninki on itse asiassa viime vuoden tuotantoa.
Vuosi sitten se ei iskenyt mimmille lainkaan.

Tänä kesänä tarjosin mekkoa ihan muina naisina uudestaan, paketoituna, osana laajempaa lahjontaa.
”Enkö ole nähnyt tämän mekon aiemmin?” tyyppi kysyi.

Hah, näitä ei to-del-la-kaan voi huijata!

Hankkeen Strömsö-indeksit

  • prosessi 9+
  • lopputuloksen tekninen laatu 9+
  • lopputuloksen toiminnallinen laatu 9,5
  • mielihyvä 9,5

 

Yesterday’s Rubbish, Today’s Love

Helle is dressed in her current favourite.
The cloth is made of some leftovers of my own project.

Actually, I sewed the dress already a year ago.
Then, the young lady hated it, now it is completely the opposite!

Batiikkia pallopojalle

/ Couture & Views / Leave a comment

Please, see in English below!

2014_07_13_Matias_Batiikkipaita_ISO_PHA_IMG_8132

Tämän kankaan värjäsin valkoisesta trikoosta Dylonin pesukonevärein, taisi olla sävy Navy Blue.
Kalastajanlangalla kuroin solmuja ja krymppyjä, sitten vaan ohjeen mukaan värjäykset ja pesut päälle.
Iisiä ku mikä!

Pallopoika Matias tykästyi kuvioon siinä määrin, että surruutin ensin tuubihuivin ja sitten myös tämän t-paidan.

Muuten homma sujui erinomaisesti, mutta pääntien huolittelussa tuli jälleen säätöä.
Ensi kerralla googletan tai kaivan kirjoistani siistin ja simppelin tavan.

Hankkeen Strömsö-indeksit

  • prosessi 8,5
  • lopputuloksen taiteellinen vaikutelma 9
  • lopputuloksen tekninen laatu 8,5
  • mielihyvä 9+.

T-shirt To Dye For

This used to be white jersey fabric.
I dyed it with Dylon, just tied some knots first.

Matias liked the renewed fabric, so I made this t-shirt for his summer games.

Ostan vanhaa ja uudistun

/ Couture & Views / Leave a comment

Please, see it in English below.

2014_06_08_Ostoskarryt_Rooma_Trastevere_PHA

Joskus elämässä tulee superoivalluksia. Sellaisia käänteentekeviä hoksaamisia, PLING!, joiden jälkeen ei ajattele enää niin kuin ennen.

Aivot nyrjähtävät uuteen asentoon.

Nyt minulle on käynyt niin.

Olen tässä jo jonkin aikaa funtsinut, ettei oikeastaan pitäisi ostaa mitään.
Syitä on muutama.

Tavaraahan minulla jo riittää, ihan oman hamstrauksen tuloksena ynnä parin mummon ja yhden mutsin vaatimattomina perintöinä.
Astioita. Tekstiilejä. Huonekaluja. Tauluja ja toteemeja. Jopa muutama koriste-esine (oh dear!).
Ei tyyristä, vain tunnearvokasta.2014_06_08_Casa Batllo_kattolamppu2_Barcelona_PHA

Lisäksi luonnon kuormitus huolettaa minua aika lailla.

Uuden ostaminen kyllä ilahduttaa, mutta rasittaa kohtuuttomasti ympäristöä.

Se ei ole oikein. Pitäisi hillitä itsensä. Tavaralla pitäisi olla monta elämää.

No, toisinaan sitä sitten kuitenkin oikeasti tarvitsee jotakin. Jonkin ratkaisun.
Silloin se täytyy tehdä itse tai ostaa.

Muttei tarvitse ostaa uutena!

Kodinkohennusprojektini on generoinut isoja ja pieniä tarpeita. Kirjojen säilytys on niistä olennaisimpia. Myin näet kirjahyllyni – oivan mutta kyllästyttäneen – palat uusiin koteihin.
Siksi olen tässä viime päivinä rundannut pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksia.

2014_06_08_Abbaye_Thoronet_penkki_PHANo, voin kertoa, että niissä on lähinnä epäkiinnostavaa roinaa, kellertynyttä martela-ruloa. Apea meininki.
Toista oli vastikään 20 vuotta sitten, jolloin viimeksi tein vastaavaa kenttätutkimusta.
Silloin mieli kohosi, löytyi aarteita!

Second hand -liikkeissä on paljon ylihinnoiteltua tavaraa, eikä monien aukioloajoista ota selvää.

Kiinnostavimmat markkinat ovatkin siirtyneet nettiin.
Siellä kalusteita myyvät sekä yksityiset että yrittäjät.
Koko Suomen valikoimat, hakukriteerein sortteerattavissa, iisisti kotikoneella klikkaillen.
OOOOOHHHH!

Lisää persoonallisuutta, vähemmän luonnon kuormitusta.
Kansalaisten yya ylenpalttista kulutusta ja ikea-mdf:ää vastaan.
Tarinoita! Historiaa! Elettyä elämää!

Huuto.net ja Tori.fi nyt ainakin.

2014_06_08_Ruosteinen putki_Fagernasista_PHA_IMG_7254Tämä on nyt se PLING!
Hitsi vieköön, en osta enää uutena kuin ruokaa.

Isken tähän linkkejä muutamiin ihanuuksiin. Jossakin vaiheessa ne lakkaavat toimimasta.
Eläkäämme siis tässä hetkessä.

2014_06_08_Asia_decor_PHAOnko sinulla kehuttavia tai kehnoja kokemuksia second hand -markkinoista?
Mistä löydät aarteita?
Oletko ostanut retroa tai vintagea ulkomaisista verkkokaupoista, vaikkapa ebaystä?
Miten kuljetus on järjestynyt?
Mikä on kaupanteossa tärkeää ottaa huomioon?

Jaa kernaasti kokemuksiasi kommenttikentässä!

 

 

Buy Old, Feel New

 I should not buy anything.
My home, my life, is stuffed with… STUFF!
And the nature is in deep trouble, because we (I) consume.

 But now, renovating my home, I need some solutions.
For example, a storage for literature, to replace the bookshelf I sold.

 So I am exploring amazing furniture at web auctions and sites, for example huuto.net and tori.fi.

 OOOOHHHHH! I am amazed!

I will never buy anything new again!
Okay, maybe food.
I will keep retrovintage to wine and furniture.

 Above you will find links to some lovely stuff I found.
The links will eventually expire, let’s just live with that.

What kind of experience have you got buying or selling second hand stuff
on web auctions and sites?

2014_06_08_Putki_detalji_PHA

Emännänjatkon kasvojenkohotus

/ Couture & Views / Leave a comment

Please, see in English below.

Yhden seinän maalauksesta eskaloituneen kodinkohennusprojektini puitteissa päädyin myös maalaamaan keittiöjakkaran.
Emännänjatkon, kuten mutsi sitä kutsui.

Kodissani on vähän neliöitä ja paljon kuutioita. Huoneiden korkeuden vuoksi jakkara on jatkuvasti käytössä. Ne ylähyllyt…

Hankin askelmat viitisentoista vuotta sitten Piiroiselta.
Kuten liki aina, viimeisten pennosten sijoittaminen laatuun kannatti.
Suomalainen puusepäntyö on funkannut tosi hyvin, mitä nyt on petsi vähän kärsinyt.

Oli siis tullut aika emännänjatkon kasvojenkohotuksen (emännän kasvojen jatkokohotukselle olisi myös käyttöä, mutta se onkin toinen juttu, toim.huom.).

Toimenpiteet:

  1. Palojen irrotus jaloista ristipääruuvimeisselillä, jollaisia joka muikkelilla pitää olla useita ja parasta laatua, ei mitään rimpuloita.
  2. 2014_05_15_Piiroinen_jakkara_4_vanha petsi_PHA_MG_2154Hionta santapaperilla, käytin mitä sattui olemaan, taisi olla karkeus 150.
  3. Maalaus puolihimmeällä, vesiliukoisella Tikkurilan Helmi-maalilla, sävy Y500 Takorauta.
  4. Toinen hionta.
  5. Lopullinen maalaus.

Hommaa ei sinänsä ollut kovinkaan paljon. Silti se venyi neljälle illalle, kun askelmista saattoi maalata vain yhden puolen kerrallaan.

Maalatessa käytin kumihanskoja, sellaisia ohuita lääkärinhanskatyyppisiä, ihan lähikaupasta, Viledaa taitavat olla. Näin on vähemmän pestävää hyppysissä.
Hionnassa minulla on aina suojalasit, hengityssuojain ja hansikkaat. Muutama vuosi sitten en käyttänyt, ja olinkin pian lääkärikäyntiä rikkaampi ja vastaavaa summaa köyhempi.
Lattia on syytä suojata ja kunnon valot pitää olla!

2014_05_15_Piiroinen_jakkara_3_vanha petsi_PHA_MG_2152Mitä teen ensi kerralla toisin?

  1. Ehkä sittenkin paklaan reiät, jotka syntyivät taannoin käyttäessäni jakkaraa naulausalustana (pöhkö!).
  2. En laske maalattuja paloja paperille, sillä paperi tarttuu reunoihin ja sitä saa sitten hinkata.
    Toisella maalausrundilla tajusin nostaa palat kuivumaan lasipurkkien päälle => ongelma ratkaistu.
  3. Pesty pensseli on kivempi kuin edellisiltana muovipussiin suljettu. Koppuroituu se kuiteski.
  4. Hankin heti alkajaisiksi parhaan mahdollisen siveltimen. Nyt käytin ensin jotakin rupua, ja jälki oli viiruista.
    Viimeistelyä varten ostinkin sitten sutien kermojen kermaa – ja avot!

Säätämisestä huolimatta olen sitä mieltä, että jakkara mätsää kotiin paremmin kuin uutena!

Hankkeen Strömsö-indeksit

  • prosessi 8,5
  • lopputuloksen tekninen laatu 8
  • lopputuloksen toiminnallinen laatu 9,5
  • mielihyvä 9,5.

 

 

Step Stool Ladder Remade

 I had bought this step stool ladder some fifteen years ago, when I first moved to this home with high ceiling.
The ladder is in use constantly, and though being Finnish design of excellent quality, it sure needed some face-lifting.

 No surgery, just make-up.

 The process was not necessarily the smoothest, nor is the technical aspect of the stool perfect.
I am more of a textile person.

Still, this reborn step stool ladder matches my home even better than before.
Thus, I am quite happy with this escalation of my home-improvement project!

 

 

 

Denim-mimmin luottoasuste: farkuntaskulaukku

/ Couture & Views / Leave a comment

2014_05_13_Farkuntaskulaukku_1_PHA_IMG_1944Please, see in English below.

Värkkäsin vanhojen farkkujeni takataskuista laukun nuorelle ystävälleni Marialle.
Vuorin ompelin tätini muinaisen pussilakanan vähemmän hiutuneesta osasta.

Vetoketju on Nappitalosta, olkaketju ja sen kiinnittämiseen käytetyt D-renkaat Hobby Pointista.

Tämä aikaansaannos on palvellut lukemattomilla tyttösynttäreillä farkkumekon asusteena.
Ja meillä on ollut niiiiiiiin kivaa!

Hankkeen Strömsö-indeksit:

  • prosessi 9,5
  • lopputuloksen tekninen laatu 9,5
  • mielihyvä 9,5.

 

2014_05_13_Farkuntaskulaukku_3_PHA_IMG_1943

 

 

Street-Credible Shoulder Bag Made Of Jeans Pockets

I made this bag for my young friend Maria, to accompany her denim dress.

The cover is made of the back pockets of my old jeans.
The lining is actually a piece of my auntie’s ancient sheet.
I found the zipper in Nappitalo, and the metal parts in Hobby Point, both in Helsinki.

This denim bag has participated countless girliegirlie birthday parties,
having just so much FUN!

 

 

Trikoomekon uusi elämä

/ Couture & Views / Leave a comment

Ihastuin tähän Nanson kietaisumekon kuosiin, taisi olla toissa kesänä.
Särmikäs trikolori-revontuli, ajattelin. Luonnetta!

2014_04_29_Matias_puhaltaa ilmapalloa_revontulipaita_PHA_MG_1568

Pidin mekkoa kerran.

Rrrrrrakastan printtejä! En silti näköjään pukeudu niihin. Kuvioissa tunnen aina olevani jotenkin väärässä asennossa.
Lisäksi istuessa kietaisumekot aukeavat sekä ylhäältä (tissit näkyy) että alhaalta (reidet näkyy).

Hävytön ja riemunkirjava yhtaikaa
= liikaa huomiota, sekin kyseenalaista
= ei hyvä.

Mekko hengaili kaapin täytteenä vuoden päivät, ennen kuin suostuin uskomaan sen olleen hukkaostos. Toisen mokoman se lymysi tilkkulaatikossa valaistusta varroten.

Eräänä päivänä tulin esitelleeksi kasan kankaita ystäväni lapsille, josko haluaisivat niistä jotakin.
Matiaksen silmät pyörivät ihastuksesta: ooooooo, TOI!

Klipsin ja surruutin mekosta
sitten mukulalle t-paidan.

Kaavan jäljensin muutaman vuoden takaisesta Burdasta. Kokoja riitti vain 134-senttiselle asti, joten ekstrapoloin itse 140:een. Mekossa oli sauma keskellä selkää, ja sellainen piti jättää myös t-paitaan.

Saumuri lauloi mallikkaasti. Pääntien huolittelin kaitaleella. Ompelukoneen kaksoisneula mokoma ei suostunut yhteistyöhön, vaan lanka hyppi ja katkeili. Jätin pääntien sitten tikkaamatta, ihan okei niinkin. Räpeltämisestä jäi kuitenkin pikkuruinen reikä kankaaseen, ja jouduin kursimaan sen piiloon käsin.
Kuten leikkuukuvasta näkyy, alareunassa hyödynsin mekon helmaa, joten säästyin päärmäämiseltä.

Tähän hommaan kannatti ryhtyä, koska Nanson trikoo oli sangen hyvää ja myös suht helppoa ommeltavaa.

Kundi oli tyytyväinen, minä ja mekko myös.

Hankkeen Strömsö-indeksit:

  • prosessi 8,5
  • lopputuloksen tekninen laatu 8,5
  • mielihyvä 9.

Jersey Dress Re-fashioned

My un-used jersey dress got a new life as a t-shirt.
Matias was quite happy with it!

 

Vaatteen pari, kolme elämää

/ Couture & Views / Leave a comment

Jokaisella vaatteella pitäisi olla useampi elämä.
Yksi on aivan liian vähän, kun ajattelemme tekstiilien valmistuksen eettisiä haasteita ja kuormaa ympäristölle.

Vaatteen elämät voisivat olla vaikkapa seuraavat:

Meikäläisen kesämekko => kamun skidin t-paita => siivousriepu
TAI
 Pellavaiset suvistadihousut => kummityttären juhlamekko => raita räsymatossa
TAI
 Burberry-villahuivi jollakulla käytössä => huivi second hand -liikkeestä itselle käyttöön => iPadin suojus
TAI
 Marimekon kuosiverhot => puolihame vapaa-aikaan => pussukka meikeille, korviksille ja korvatulpille
TAI
 Pitkä rokkihenkinen nahkatakki => übercoolit shortsit => pikkurahakukkaro
TAI
 Ompelijan mittojen mukaan tekemä villakankainen leninki => ompelijan muodistama mekko => itse muokattu puolihame => tote bag -ostoskassi

Näen kuvassa synttärimekkoja, taskukukkaroita, sohvatyynyjä ja Lumian-suojuksia.

Näen kuvassa synttärimekkoja, taskukukkaroita, sohvatyynyjä ja Lumian-suojuksia.

Jotta näin monta hyvää elämää voi elää, täytyy olla alun perin kelpo geenit ja tulla matkan varrella hyvin kohdelluksi.

Materiaalien on siis oltava ensiluokkaisia ja niitä on hoidettava oikein.

Tekstiiliteollisuus tarjoaa tuotteiden valmistusprosesseista niin vähän tietoa, että meidän maallikoiden on vaikea tehdä valistuneita ostopäätöksiä.
Onneksi voimme ottaa hieman vastuuta jatkamalla tuotteiden elinkaarta loppupäästä.
Ensin on kuitenkin ostettava hyvää. Millään vitosen pissisrättitekeleellä ei ole näin upeita tulevaisuuksia edessään.

Tarjoilen blogissani esimerkkejä siitä, miten olen tuunaillut omia ja tuttujen tekstiilejä. Vastaisuudessa ne kertyvät blogin oikean reunan luokkiin Re-fashion/trashion ja Ateljé Pia.

Henkan farkut, Katin mummon lakanat, Famun kotitakit, omat pitämättömät kuosit − älkää menettäkö toivoa, uusi elämänne on ihan just siinä, vain muutaman piston päässä!

 

Extended lives of a garment 

Each piece of textile should have more lives than one.

In my blog, I will provide examples of re-fashioning clothes and other textiles.

Fabulous fabric is important when extending the lifecycle of a garment.
Investing in better quality is vital for us, for the environment, and for the people involved in the production process.

DO NOT TRY THIS AT HOME with disposable high street fashion.