Elinajanodote estää minua elämästä täysillä

How to live if you die in English for you below.

KUVA 1

Ystäväni A ja K eivät ole pitkäikäistä sukua. Molempien esi-isät ja kantaäidit ovat kupsahtaneet viimeistään kuusikymppisinä, elleivät jo aiemmin. Keuhkot, aivot, sydän, mielenterveys − jokin prakaa.

Minun suvussani taas eletään pitkään. Jos suinkin tapaturmilta vältytään, vedetään tuonne kahdeksaan-, yhdeksäänkymppiin, ellei jopa sataan.

A ja K eivät siis koskaan ole nähneet iäkästä sukulaista. Meillä suvun bileissä on enemmän vanhoja partoja kuin teiniviiksiä.

Kävimme kiihkeän chatin Facebookissa siitä, miten tämä vaikuttaa asenteeseemme ja tapaamme elää juuri nyt, keski-ikäisinä.
Äidyin siinä kutkuttelemaan ajatusleikillä, kliseiselläkin: miten eläisin nyt jos tietäisin kuolevani vuoden päästä. Siis terveenä, suorilta jaloilta.

Aika selvää meikäläiselle: duunit sikseen, kämppä myyntiin ja maailmalle rilluttelemaan. Hassaisin kaikki rahat elämyksiin ja aistinautintoihin. Voisin ehkä jopa harkita tekeväni jotakin tyhmänrohkeaa, ensimmäisen − ja viimeisen − kerran elämässäni.
Mukaan kustantaisin rakkaitani, jos heiltä suinkin aikaa ja kiinnostusta liikenisi.2013_12_21_Lintujen ruokintaa Hampstead Heathissa_WEB_IMG_7718_PHA

Siinä määrin on päiväperhoa tässä näkymässä, ettei ihan käy osviitaksi elämääni, jossa odotusarvo on tuolla sadan hujakoilla.

Entäs jos aikaa olisi kymmenen vuotta?
Perustaisin oitis oman yrityksen. Painaisin vain kivoja duuneja ja vain sen verran, että saisin jotakin särvintä leivän päälle juuri nyt.

Loisin uutta ja kohottavaa: valokuvia, ajatelmia ja tyyliä. Jättäisin vähemmälle ppt-xls:t, korporaatiostrategian jalkautussuunnitelmat ja kaiken, mihin pitää pyytää kommentit yli kahdelta ihmiseltä.

Päättäisin uskoa, että minullekin on jossakin hyvä kumppani. Viettäisin kaiken liikenevän ajan hänen, lähilasteni ja muiden rakkaitteni kanssa.
Talviksi pyrähtäisin aurinkoon.
Puolivälissä myisin kämppäni ja siirtyisin hissukseen tuohon aiemmin esittämääni skenaarioon.

Aika hyvä!

Mikä estää?

Elinajanodotteen mukaan ikäiseni suomalainen nainen elää vielä rapiat 30 vuotta. Meidän suvusta kun on kyse, tässä saatetaan kieppua kelpo tovi pidempään.
Jotenkin vissiin pitäisi varautua rahoittamaan vielä ne mahdolliset puoli vuosisataa omaa elämää, ja maan muut eläkeläiset päälle.

Ei silloin sovi ryhtyä pelleilemään.

Käärinliinoissa ei ole taskuja, mutta pitkällä iällä kyllä on.

2013_12_20_Graafinen aula_WEB_IMG_2423_PHA

About Life Expectancy And Today’s Choices

 I know I will die.
Not knowing when makes all the difference. 

How would I live now if I knew I would die in a year?
Quit my job, sell my flat, and spend all the money on hedonistic pleasures, take my loved ones to amazing experiences all over the world, and enjoy home, too. 

Not very useful as a thought experiment. 

What if I had ten years?
Start my own business, work just for the immediate need and not for the savings, create more beauty and less ppt-xls, find a companion, get a dog, spend lots of time with my loved ones.
Spend the winters on French Riviera.
After five years, move gradually towards the first scenario.
 

Nice! 

Instead, I now find myself creating an emergency fund for the bad days.
Saving money for the retirement that possibly never comes.
Just in case I happen to live long. 

Nobody has promised me ten years. Not even one. 

Knowing that, what choices should I make today?

 Easy-ish.
If it was not all about probablity calculus and risk-taking.

Yli 5 000 päivää elämänsilppua

The essential in English below.

2014_11_09_Elamani_silppuna_4_PHA_IMG_8715

Löysin vanhat kalenterini. Siis ne kierreselkäiset pikkuvihot, joihin olen merkinnyt toimet ja menot – aiotut, ei aina toteutuneet.
Kävin läpi koko elämäni tällä vuosituhannella, päivä päivältä, jopa tunti tunnilta. Lopuksi raastin menneisyyteni kuuden millin soiroiksi.

Hämmentävin huomioni on tämä: puolet ihmisistä on vaihtunut 15 vuodessa.

Firmat, pomot, kollegat, asiakkaat, sukulaiset, ystävät, rakastetut.
Vaihtuneet, väljähtyneet, lähteneet, eronneet, eläköityneet, etääntyneet, kuolleet pois.

Tilalle ovat tulleet uudet työkaverit, naapurit, ystävyyksiksi tiivistyneet kamusuhteet. Uusi rundi ihania ihmisiä ja satunnaisia kohtaamisia, kepeitä hyvänpäiväntuttavuuksia, värähdyttäviä persoonia, hermoille käyviä hahmoja.

Plarailen päättyneitä päiviä ja ihmettelen.
Keitä nää kaikki tyypit oikein on?

Olin aivan unohtanut P:n. Teimme töitä yhdessä. Skarppi kundi, työteliäs, yllättävää maailmanparantajaa kauppatieteilijäksi. Mitähän sille kuuluu? Passelisti menestynyt lienee, ja perheellinen, varmaan viettänyt isänpäivää juuri.
Entäs sitten T? Tai J tai M tai toinen P? Tai K, etenkin K! Ihmiset, joiden näkemys oli minulle ennen niin tärkeä. Eläkkeellä pääosin, silti vaikuttavat työelämääni joka päivä. Etenkin M.
Hmmm.

A ja P. En kadu erojamme, paaaaaaaaaljon parempi näin! (Mutta hitto, että sattui!)

Kalentereita pilkuttavat mahtavat tyypit, joiden kanssa emme enää ole yhteydessä. ”Kunnes kuolema tai arki meidät erottaa.”
Kuten esimerkiksi S, rakas ystävä, aina nelikymppinen. Ehkä vielä kohtaamme toisessa ajassa.
Tai H-M ja P, kuinka teitä kaipaankaan, ja Mannakorpea!

Muita huomioita:

  • töitä olen tehnyt välillä ihan sikana ja yleensä vähintäänkin tarpeeksi
  • vastuuta olen kantanut, siitä nauttinut ja siitä uupunut
  • duuneja olen hakenut ja saanutkin2014_11_09_Elamani_silppuna_3_PHA_IMG_8702
  • lomia olen kaivannut, suunnitellut ja pitänyt
  • reissannut olen, etenkin Nizzassa ja Italiassa
  • liikuntaa olen
    harrastanut
    säännöllisesti ja epä-
  • kämppää remppamaan olen päätynyt, välillä vapaaehtoisesti ja toisinaan tahtomatta
  • yleensä olen ollut terveenä, välillä myös kenkusti kipeänä
  • häitä (muiden) olen juhlinut, hautajaisissa olen vollottanut naama märkänä
  • uutta olen oppinut, kursseja olen kolunnut, etenkin valokuvaus- ja käsityö-, tajuntaa laajentaakseni myös hieroglyfi-
  • treffeillä olen käynyt, onneksi vain harvoin
  • kiloista olen murehtinut, syyttä ja syystä
  • elämänmuutoksia olen plänännyt, toteuttanutkin toisinaan
  • silmälaseja olen hankkinut ainakin kymmenet, seuraavat ovatkin monitehot
  • vauvoja on syntynyt, ja heille olen ryhtynyt tädiksi tai kummiksi
  • käsitöitä olen tehnyt, lahjoittanut ja purkanut
  • palaveri, palaveri, palaveri, palaveri, palaveri…

Yli 5 000 päivää peruselämää.

Mitä tällä kaikella on ollut merkitystä?
Aivan rehellisesti, vauvoja lukuunottamatta, eipä paljon mitään.

Iso askel minulle, mitätön ihmiskunnalle.
Tämä onkin hyvä pitää mielessä seuraavat 15 vuotta.

 

2014_11_09_Elamani silppuna_2_PHA_IMG_8699

My 15 Years Of Life

 I found my old calendars, the ones filled with (intended) actions to take, decisions to make, meetings to rush to. 

Main discovery: Who are all these people?
These names, once frequent and important, now forgotten / retired / separated / dead. 

Over 5,000 days of life.
One leap for a woman. Insignificant, negligible, minuscule pico-nano-micro-step for mankind.

Gives me some perspective for the next 15 years.

 

Hermoheikon algoritmi Hulluille Päiville

Summary: Sales make you crazy. Beware.

1. Älä mene Hulluille Päiville.

2. Jos kuitenkin menet Hulluille Päiville
a) Mieti etukäteen, kuinka arvokkaina pidät vapaa-aikaasi ja mielenterveyttäsi.
b) Huolehdi, että hulluudessa kuluttamasi aika ja ostamasi säästö ylittävät kohdan a arvon.
c) Hyötysuhdetta voit maksimoida seuraavasti:

– valitse halusi kohteiksi tuotteet, joita oikeasti tarvitset ja joissa säästö on merkittävä, ei prosentteina vaan absoluuttisina euroina
– jos nämä ovat vaatteita, katso että voit ostaa ne sovittamatta tai voit kokeilla niitä jonottamatta koppiin
– valitse vähäruuhkaisin ajankohta: ennen aamukahdeksaa tai iltakahdeksan jälkeen
– tee täsmäisku vain valitsemallesi osastolle, hoida homma ja häivy.

2014_10_08_Hullut Paivat_PHA_IMG_8619

Kelvosta esimerkistä käy vaikkapa Bossin laadukas syystakki + kolmet Wolfordin sukkahousut:
ei strippausta, alennus 250 e, aamuseiskalta aika 20 min liikkeessä + matkat eestaas 40 min
=> säästö ylittää reilusti tuntipalkan sekä käyttöarvon kanssa ynnättynä muiden mahdollisten sijoituskohteiden tuoton, eikä mene hermo
= kannattaa.

JUHUUUUUUU!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Strömsössä, piilossa, aitan takana

Main text in English below, and shortly on pics, too.

Kätten työt eivät aina tule kaavaillusti käyttöön.
Syitä riittää: vaate on liian iso/pieni, kinnaa-hiertää-kutittaa, materiaali osoittautuu liian herkäksi suunniteltuun käyttöön, lahjan saaja ei sit kuiteskaan oikeesti tykkää, kangas ei kestänytkään pesua…

Summa summarum: tekeminen oli kivaa, lopputulos kammottava.

Kokosinpa oheen muutamia aikaansaannoksia, jotka ovat ansainneet paikan muistoissa, eivät kaapissa.

Selitykset kuvateksteinä, klikkaa fotot auki.

Hankkeiden Strömsö-indeksit keskimäärin:

  • prosessit 7
  • lopputulosten tekninen laatu 8
  • lopputulosten toiminnallinen laatu 6
  • mielihyvä 6,5.

Needle(ss)work Revelations

Handicraft is not always handy, just crap.

For diverse reasons, what you thought would be an amazing outfit, just ends up hidden in your closet’s darkest corner.

Here I have gathered some stuff that, despite good intentions, has not been a success story.

Kaikkien aikojen ajanhallintaoivallus

You have The Ultimate Time Management Tip in English below.

 2014_09_08_Ajanhallinta1_PHA_KUVA 36

 

Olen koko työelämäni ajan etsinyt vinkkejä ajanhallintaan.
Tiedäthän: miten järjestää hommat niin, että saa kaiken tehtyä.

On luettu opus jos toinenkin, klipsitty lehtileikkeitä, kuunneltu asiantuntijoita, alleviivattu bestsellereitä, niin jenkki- kuin kotimaisia.

On suunniteltu seuraava viikko perjantaina. On plänätty alkava päivä aamulla.
On tehty to do -listoja. On revitty to do -listat (= mitä pitäisi tehdä) ja korvattu ne will do -listoilla (= mitä aion tehdä).
On pyhitetty vireät aamupäivät ajattelulle ja iltapäivät häsälle ja ihmisille.
On niputettu sähköpostit kahteen erään päivässä.
On hahmotettu työtehtäviä yhtäältä niiden tärkeyden ja toisaalta niiden kiireellisyyden mukaan.
On nakitettu hommia muille, jos joku otollinen vaan on tielle sattunut osumaan.
On skipattu sosiaalinen media työaikana. On hypätty yli myös välipalat, vessakäynnit ja joskus lounaatkin, mokkapausseista puhumattakaan.
On kokeiltu palavereissa yhteen asiaan keskittymistä, on testattu myös multitaskausta.

Sama meininki vapaa-ajalla, jos sitä on sattunut jäämään.

Juuei, ei ole auttanut. Kauhee ressi!
En uskalla edes kuvitella, kuinka hankalaa tämä palapeli on perheellisille. Heillä kun väräjäviä osia on paljon enemmän.

Kunnes eräänä päivänä törmäsin kaikkien aikojen ajanhallintavinkkiin.

Oivallus on niin simppeli, niin itsestään selvä, että sitä alkaa heti epäillä.
Ja kuitenkin se on ainoa oikea.
Kaikki edellä listaamani on puuhastelua. Tässä ollaan nyt totuuden äärellä.
Ja se on tämä:

TEE VÄHEMMÄN ASIOITA.  

Juuri niin.2014_09_08_Ajanhallinta2_PHA_KUVA 25

Älä ole kaikessa mukana.
Keskity olennaiseen.
Päätä, mitä haluat saada aikaan nyt ja sano muulle ei.

Sano ei, vaikka
a) houkuttaa ja tekis mieli,
b) ei houkuta, mutta velvollisuus kutsuisi,
c) joku imartelee,
d) joku syyllistää tai
e) yliminä komentaa.

Me haluamme tehdä asiat hyvin. Asioiden hyvin tekeminen on työlästä, vaivalloista ja palkitsevaa. Asioiden kiireessä tuhertaminen on niin ikään työlästä ja vaivalloista – ja siitä tulee huono omatunto.

Siksi on valittava tarkasti, mille ryhtyy.

Jos siis on vaativa päivätyö, dosentuuri yliopistolla, hauvahamsterihevonen, ukko/akka ja liuta roudausikäisiä lapsia, iso talo remontissa, puutarha, vene ja kesämökki, väitöskirja tekeillä ynnä palvelutalosta karkaileva dementoitunut kantaäiti, ei kannata enää lähteä valmentamaan C-junnuja, vaikka seuran puheenjohtaja ilmestyisi kuin arkkienkeli Gabriel.

No mistä sitten tietää, mitkä asiat valita?

Itse aina silloin tällöin pysähdyn miettimään, millaista elämää haluan elää. Miltä toivoisin elämäni näyttävän kymmenen, viiden, kahden tai puolen vuoden kuluttua. Mihin toimiin minun on ryhdyttävä nyt, jotta elämäni kulkisi toivomaani suuntaan?

Entä mikä minua kiehtoo juuri tällä hetkellä? Mitä haluan tehdä rakkaudesta, mitä joudun tekemään pakosta? (Velvollisuudesta ei kuulemma pitäisi tehdä mitään, toim.huom.)

Millaiset ovat arvoni? Mikä on minulle tärkeää?

Sitten valitsen. Annan aikaa tärkeille asioille.

Kannattaa varautua siihen, että päätösten tekeminen sattuu, AUTS!
Joutuu sanomaan ei kivoillekin jutuille: kutsuille, matkoille, konserteille…
Ja joku on priorisointiini hyvin, hyvin tyytymätön, kovaan ääneen tai selän takana.

Silloin kannattaa muistaa, että valintaa tapahtuu aikapaineessa koko ajan joka tapauksessa.
Mieluummin teen sen tietoisesti, analyysin ja päätöksen tuloksena, kuin likisyyntakeettomana duracellsekoboltsina.

Ja kas, johan helpotti!
Yhtäkkiä tapaamisia on kohtuullinen määrä, paikasta toiseen siirtymiseen, syömiseen ja vessakäynteihin on aikaa, ehtii käydä lenkillä, peseytyminenkin onnistuu.
Meilejä tulee ja menee, homma on handulissa.
Ajattelulle on tilaa, eikä ihmisille tarvitse tiuskia vaikka äityvät rönsyämään aiheesta.
Rakkaita ehtii treffaamaan ja hoitamaan. Uni on rauhaisaa, eikä vatsa ole koko ajan kipeä.
Voi pitää jopa blogia!

Paljon voi saada, muttei yhtaikaa.
Peräkkäin se jo onnistuu!

Kiva, että valitsit lukea tänne asti.

2014_09_08_Ajanhallinta3_PHA_KUVA 27

Time Management Tip Of All Times

Ever since I started to work, I have struggled with time management:
How to accomplish everything?

And oh yes, I have read all the best sellers written on the issue.
How much time(!) have I wasted on to do and will do lists, tips on when to read your emails, how to plan your week/day, why to respect your biorhythm… You name it!

 Until I came across The Ultimate Time Management Insight.
It is so simple, so self-evident that it simply must be true.

Here it is:
DO LESS. 

Meaning: focus, choose carefully, do not get involved in everything that comes across your path or somebody wants you to do, do not try it all at the same time.
If your life is already full, do not squeeze in anything else. If you do, drop something old out.

 So how to know, what to do, what to focus on?

 Think of your values.
Think of your life, your goals, and your aspirations.
Think of what you enjoy and what you simply have to do.

Then make decisions. Choose. Prioritize.
Prioritize until it hurts!
(Oh yes, it WILL hurt, and you have to say no to nice things too, and somebody will protest. Just be prepared.)

And WOW: it really works.

Adieu hassle, bonjour zen!

Rypyt sileiksi

 

2014_08_07_Pyorahdys TrasteverssaB_PHA_

Haluan mankelin.

Varma keski-ikäisyyden merkki.
Sienestys, puutarhanhoito ja suurentava käsipeili ovat lastenleikkiä tähän verrattuna.

Huoh.

Wrinkled Face, Sleek Sheets

I want a mangle.

Can you imagine anything more middle-aged?
Mushroom hunting, gardening and magnifying mirror are just child’s play compared to the urge to have sleek sheets.
I am doomed.

Luckily, I do not have any space for it.
And wrinkled sheets are in fashion. (Ok, they should be linen, but who cares…)

I am saved!

 

 

 

Kevytmatkailua

Essentials in English below.

Tässä viiden päivän Lontoon-reissuni kosmetiikat.
Aika tiivistä matkailua, vai mitä?

Olennaisuudet:

  • Mitään alkuperäispurkkeja ei roudata, vaan aineista tiristetään käytön verran Minigrip mini -pusseihin. Jos mahdollinen vuoto huolettaa, minipussit tungetaan vielä yhden minipussin sisälle.
  • Myös meikkaaminen minimiin => puhdistusaineita ei tarvita, Aqualan L hoitaa homman.
  • Kroppaa ei rasvata joka suihkun jälkeen, eikä hiuksia hirveesti värkätä.
  • Matkustetaan pilviseen kohteeseen => vartalo ei kaipaa aurinkosuojaa. Satunnaisia pilkahduksia varten kasvojen aurinkorasva riittää myös olkapäille.
  • Matka-apteekin suhteen mennään välttämättömillä: vitamiinit ja särkytabletit ja allergialääke. Okei, ehkä Imodium just in case.

Erikseen on sitten edustusreissut, joissa kauneusainearsenaali vie puolet matkalaukusta ja korkokengät sen toisen puolen.

Joskus on ihanaa kulkea kepeänä!

 Travelling light

This is the whole cosmetic arsenal of my five-day trip to London.

(And in case you wonder: vitamins + pain killers.)

2014_07_23_BLOGI_Travelling light_PHA_IMG_6859

Unohda jo se SoFo!

Stockholm adventures in English below!

2014_07_15_BLOG_Stockholm_Stadshus_Gyllene sal_PHA_IMG_7856

Pörräilin viime viikon Tukholmassa.
Tarkoitus oli vain hengailla ja ehkä hieman tsekkailla putiikkeja sisustussilmällä, kun nyt on tuo kodinkohennusproggis meneillään.

Mitään en tietenkään tarvitse, paitsi uuden vessanpöntönrenkaan.
Pikkuruisella matkalaukullakin vain liikenteessä.

Ainakin kymmenen vuoden ajan olen ottanut naistenlehdistä talteen SoFoa ylistäviä artikkeleita.
(FYI: SoFo = Söder om Folkungagatan = Tukholman Södermalmilla sijaitseva hip alue)

Yhtä monen vuoden ajan olen yrittänyt ymmärtää, mikä siinä nyt muka on niin erikoista.
Lifestyle-putiikkeja vieri vieressä ja luomulattepopulaa palloilemassa.

Niii-in?
Ei iske mulle. Ei mene jakeluun.

SoFosta löysin vain yhden kiinnostavan mestan, ja se oli tämä Nordlings Antik. Valikoimissa on huonekaluja, pienesineitä ja koruja 1940-70-luvuilta.
Eleganttia! Tykkäsin!
En kylläkään ostanut mitään, kun on nämä töidenpakoilijan varat hiukka vähissä.

Keskityin sen sijaan hyväntekeväisyyskirppareihin ympäri kaupunkia.

Stadsmission ja Myrorna pyörittävät molemmat useita putiikkeja. Emmauksella on myös kaksi aivan vierekkäin Södermalmilla lähellä Slussenia.

Kävin ehkä kymmenessä mestassa. Liikkeet olivat poikkeuksetta tosi siistejä ja tavarat huolellisesti järjestetty.
Arvokkaammat objektit on usein koottu omiin osastoihinsa tai peräti vintageen keskittyneisiin liikkeisiin.

Tukholmassa eivät edes kirpparit haise ummehtuneelle. Niin on fiiniä!

Hankin muutamia veitsisettejä 60-luvulta, kaksi korua, käsipeilin, maustesetin ynnä pari lasikulhoa (siis keski-ikäiseltä naiseltahan nimenomaan puuttuu lasikulhoja, right?), niin, ja muutaman kuparisen myös.2014_07_15_Tukholma_Kaupungintalon torniaulan katto_PHA_IMG_7855

Kupari on inessä, ja on hassua hankkia sitä sisustusliikkeistä uutena, kun ainakin yhtä kiehtovaa löytyy käytettynä – pönttöjä, joilla on historia!
Täytyy selvittää, miten kylkiä kiillotellaan.

Ai niin!
Minne trendihipstesetterit nyt suuntaavat, kun tunnettu blogi Couture & Views on julistanut SoFon ihan död?

Hornstull ja Gamla Stan ovat kuulemma nyt Ne Jutut.
Tietää kertoa matkailulehti Mondo.

Kuvat Tukholman kaupungintalolta.

 

Charitable Shopping In Stockholm

I spent the last week in Stockholm, mainly hanging around and running through interior design shops.
Not necessarily buying anything, since not-working-status has deteriorated my bank account.

I did some purchases in charity shops, though.
There are several charity chains (!) in Stockholm: Myrorna, Stadsmission and Emmaus, for example.
Each has two or more shops around the city.

All stores are – no exception – clean and well-organised.
There are even some boutiques focusing on genuine vintage items.

I need absolutely nothing and was travelling light.

This means that I bought cutlery, spice pots, jewellery, mirror, a couple of glass bowls (a great variety of glass bowls is absolutely essential for a woman’s home-decorative well-being), and some copper stuff.
Mainly 1960’s objects.

I did not do this for myself.
I did it for a good cause.

Pics from Stockholm City Hall.

 2014_07_15_Nakyma_Kaupungintalon tornista_keltaiset autot_PHA_IMG_7875

 

 

 

Ostan vanhaa ja uudistun

Please, see it in English below.

2014_06_08_Ostoskarryt_Rooma_Trastevere_PHA

Joskus elämässä tulee superoivalluksia. Sellaisia käänteentekeviä hoksaamisia, PLING!, joiden jälkeen ei ajattele enää niin kuin ennen.

Aivot nyrjähtävät uuteen asentoon.

Nyt minulle on käynyt niin.

Olen tässä jo jonkin aikaa funtsinut, ettei oikeastaan pitäisi ostaa mitään.
Syitä on muutama.

Tavaraahan minulla jo riittää, ihan oman hamstrauksen tuloksena ynnä parin mummon ja yhden mutsin vaatimattomina perintöinä.
Astioita. Tekstiilejä. Huonekaluja. Tauluja ja toteemeja. Jopa muutama koriste-esine (oh dear!).
Ei tyyristä, vain tunnearvokasta.2014_06_08_Casa Batllo_kattolamppu2_Barcelona_PHA

Lisäksi luonnon kuormitus huolettaa minua aika lailla.

Uuden ostaminen kyllä ilahduttaa, mutta rasittaa kohtuuttomasti ympäristöä.

Se ei ole oikein. Pitäisi hillitä itsensä. Tavaralla pitäisi olla monta elämää.

No, toisinaan sitä sitten kuitenkin oikeasti tarvitsee jotakin. Jonkin ratkaisun.
Silloin se täytyy tehdä itse tai ostaa.

Muttei tarvitse ostaa uutena!

Kodinkohennusprojektini on generoinut isoja ja pieniä tarpeita. Kirjojen säilytys on niistä olennaisimpia. Myin näet kirjahyllyni – oivan mutta kyllästyttäneen – palat uusiin koteihin.
Siksi olen tässä viime päivinä rundannut pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksia.

2014_06_08_Abbaye_Thoronet_penkki_PHANo, voin kertoa, että niissä on lähinnä epäkiinnostavaa roinaa, kellertynyttä martela-ruloa. Apea meininki.
Toista oli vastikään 20 vuotta sitten, jolloin viimeksi tein vastaavaa kenttätutkimusta.
Silloin mieli kohosi, löytyi aarteita!

Second hand -liikkeissä on paljon ylihinnoiteltua tavaraa, eikä monien aukioloajoista ota selvää.

Kiinnostavimmat markkinat ovatkin siirtyneet nettiin.
Siellä kalusteita myyvät sekä yksityiset että yrittäjät.
Koko Suomen valikoimat, hakukriteerein sortteerattavissa, iisisti kotikoneella klikkaillen.
OOOOOHHHH!

Lisää persoonallisuutta, vähemmän luonnon kuormitusta.
Kansalaisten yya ylenpalttista kulutusta ja ikea-mdf:ää vastaan.
Tarinoita! Historiaa! Elettyä elämää!

Huuto.net ja Tori.fi nyt ainakin.

2014_06_08_Ruosteinen putki_Fagernasista_PHA_IMG_7254Tämä on nyt se PLING!
Hitsi vieköön, en osta enää uutena kuin ruokaa.

Isken tähän linkkejä muutamiin ihanuuksiin. Jossakin vaiheessa ne lakkaavat toimimasta.
Eläkäämme siis tässä hetkessä.

2014_06_08_Asia_decor_PHAOnko sinulla kehuttavia tai kehnoja kokemuksia second hand -markkinoista?
Mistä löydät aarteita?
Oletko ostanut retroa tai vintagea ulkomaisista verkkokaupoista, vaikkapa ebaystä?
Miten kuljetus on järjestynyt?
Mikä on kaupanteossa tärkeää ottaa huomioon?

Jaa kernaasti kokemuksiasi kommenttikentässä!

 

 

Buy Old, Feel New

 I should not buy anything.
My home, my life, is stuffed with… STUFF!
And the nature is in deep trouble, because we (I) consume.

 But now, renovating my home, I need some solutions.
For example, a storage for literature, to replace the bookshelf I sold.

 So I am exploring amazing furniture at web auctions and sites, for example huuto.net and tori.fi.

 OOOOHHHHH! I am amazed!

I will never buy anything new again!
Okay, maybe food.
I will keep retrovintage to wine and furniture.

 Above you will find links to some lovely stuff I found.
The links will eventually expire, let’s just live with that.

What kind of experience have you got buying or selling second hand stuff
on web auctions and sites?

2014_06_08_Putki_detalji_PHA

Puolipitoisten vaatteiden hautavajoama

Please, see in English below.

2014_05_03_Hay Loop_henkareita_3_PHA__MG_2116

Tiedättehän tuon hermoja ja kuituja raastavan ongelman.

Mihin työntää nukkumaan mennessä illan lötköilyasu?
Työvaatteet, joita voi vielä käyttää jonkun päivän, muttei ehkä kuitenkaan heti huomenna, koska tapaa samat tyypit kuin tänään?
Hiestä märät treenikuteet?
Lyhyesti pidetyt sukat?
Kaikki nämä yhtaikaa?

Ei enää vaatekaappiin. Ei vielä pyykkikoriin.

Just niin.
Rievut kasataan makkarin tuolille.

Ruttaantuvat. Valuvat lattialle pölyyntymään.
No oliks se toppi täällä pinon alla vai pakkasinks mä sen jonnekin?

Ja kyllä, päätyvät sitten pesuun ennen aikojaan, koska ovat nuhjaantuneet tässä epätarkoituksenmukaisessa säilytyksessä.

Nyt minulla on ratkaisu!
Se on Hayn Loop-naulakko.
Simppeli, tyylikäs, kaunis, kevyt, kuljetettavissa ratikassa Stockalta himaan, just passeli makuuhuoneen nurkkaan.
Alle vielä kori niille sukille.

Sieluni silmin jo näen: ei niin uupunutta iltaa, etten säntillisesti ripustaisi vaatekertaani odottamaan auringonnousua.

Makuuhuoneessani on alkanut uusi elämä!

Hinta härpäkkeelle on noin 160 euroa. Kun tästä vähennetään Stockan taannoinen viidenneksen alennus kodin tavaroista, taannoin saamani lahjakortti 125 euroa sekä antikvariaattiin viemästäni kirjasta tienaamani kolme euroa, maksoin lopulta naulakosta 80 senttiä.
Sopii vuorotteluvapaalaisen kukkarolle tällainen kaupanteko!

Muutama käytännön huomio:

  1. Ei sit jakuille mitään rautalankahenkareita, vaikka ne on niin staileja ja niitä saa kuparin värisinäkin. Vaatepuu vaatteen mukaan.
  2. Arvaan jo, että naulakon maalattu metallipinta kuluu käytössä vähän rumaksi. Fiksataan, kun on sen aika.

Yllä kuvat ennen ja jälkeen kasvojenkohotuksen!

(BTW, bonarina Hayn Loop tekee minusta aidon bloggarin, katsokaa vaikka täältä, täältä, täältä tai täältä).

 

The Grand Canyon of Those Half-Worn Clothes 

I have solved the eternal problem of where to put the clothes that I have worn but that are not ready for laundry.
The solution: Hay Loop Stand.

See above pictures before – after.

Any lifestyle blogger could have told you that. And they have, have, have and have!