Talven rakastaminen on suomalaisten hellimä harha

Dreaming of wings in English below.

Helmikuinen Helsinki kello 8.

Helmikuinen Helsinki kello 8.

”Tykkään kyllä talvesta tosi paljon, mutta tänä vuonna ei oikein ole tullut kunnon talvea.”

Kuinka monena vuonna ja kuinka monen sanomana olenkaan kuullut tämän virkkeen!

Mielestäni tässä on suuri väärinymmärrys, henkitoreissaan koriseva harha, jota suomalaiset vimmatusti pyrkivät pitämään elossa.

Niin sanottu ”kunnon talvi” tarkoittaa hankiakorkeitanietoksia, aurinkoa kimmeltämässä hiutaleissa, puita valkeina kuurasta tai tykkylumesta.
Askel pitää, kulku etenee, jalan alla narskuu mukavasti. Sujuilevi suksikin sukkelaan. Posket punehtuvat reippailusta, kaakao hehkuttaa sormia, päivä luo paistettaan nassuun.

Kas, tämähän on Saariselän matkailumainos! Helsingissä moisesta nautitaan vain muutaman kerran vuodessa. Ja kun niin sattuu käymään, täyttyy Fb-feedi oitis kuvatulvasta. Siinä määrin poikkeuksellisesta ilmiöstä on kyse.

”Talvi” pitää määrittää uudestaan. Koko konsepti on nykyään aivan väärin ymmärretty.

Ainakin täällä pääkaupunkiseudulla talvi on harmaa, märkä, viimainen kausi marraskuun alun ja maaliskuun lopun välissä. Näinä kuukausina aurinko pilkahtaa muutaman tunnin verran. Saman verran valoa saa Nizzassa viikossa.

Sitä vetää puolisääreen ulottuvassa untuvatakissa ja nastoitetuissa goretex-tallukoissa puoli vuotta putkeen. Elämä on raastavaa trade-offia funktionaalisen ja esteettisen välillä.
Ja kuten Suomessa yleensä, funktionaalinen voittaa. Koska henkikulta ja luuranko ovat meille kalliit.

2016_02_14_Harmaa 2_PHA

Helmikuinen Helsinki kello 11.

Helsinkiläistalven huonot puolet tuskallisuusjärjestyksessä ovat

  1. pituus
  2. liukkaus
  3. pimeys
  4. kylmyys
  5. märkyys.

Ja kuukaudet sietämättömyysjärjestyksessä ovat

  1. tammikuu: tosiasiallisesti pimein ja kylmin, eikä edes pikkujouluja
  2. marraskuu: uh, tiedät kyllä miksi, ja valon juhlaan on vielä aikaa
  3. jaetulla kolmossijalla
    • joulukuun ensimmäiset viikot: mitään ei näy, paitsi Espan uudet jouluvalot
    • helmikuu: kevätkö muka lähellä, kato joo, enää kymmenen viikkoa
  4. maaliskuu: eikö tän rännän pitäny loppua jo!?

Vuosi vuodelta talven lusiminen on minulle yhä vaikeampaa. Moni ystäväni sanoo samaa. Tiedä sitten, johtuuko se keskisestä iästämme vai siitä, että vekaroina asuimme pohjoisempana tai keskemmällä Suomea. Vai ovatko talvet oikeasti surkeampia kuin ennen?

Itse muistan vielä sen vuoden 1999 talvipäivän, kun räntää satoi vaakasuoraan − taas. Vihma piiskasi naamaa, sateenvarjoa oli turha avata. Tuolloin lupasin itselleni, että se on viimeinen talvi Suomessa.

No, homma ei mennyt ihan kaavaillusti. Onnekseni monena tammikuuna olen pystynyt järjestämään muutaman viikon loman jossakin Rooman tai Ranskan Rivieran tienoilla.
Tänä talvena marraskuun alusta tammikuun loppuun vietin Lontoossa, joka sentään on Helsinkiin verrattuna ehtaa aurinkorannikkoa.

Kuukausienkaan karkumatka ei tunnu tarpeeksi pitkältä. Paluu harmaaseen, helmikuiseen Helsinkiin on ollut karu.

Helmikuinen Helsinki kello 14.

Helmikuinen Helsinki kello 14.

Tämä valoton loskassa liukastelu on ihmisrääkkäystä.

Olen jo päättänyt metamorfoitua muuttolinnuksi. Homman rahoitus on vielä auki.

Eläkkeelle en ainakaan odota.
Jos jotakin todella haluaa, siihen kannattaa ryhtyä reippaasti. Kohtahan sitä voi olla kanttuvei. (Tosin silloin ei ehkä loska vaivaa. Toim.huom.)

Lotto on vetämässä.

 

 

Finnish Winter Wonderland Is An Illusion

Each year, the Finnish winter is getting more and more on my nerves.

In most of the country, possibly due to the climate change, the winter does not really resemble the winterwonderlandish travel ads from Lapland anymore.

Here in Helsinki it is rather like the images in this post.
Gray, wet, cold, and slippery.

The winter is also loooooooooong. Our misery lasts up to five months.

I usually wear my loooooooooong down coat for six months in a row. It is like walking around in a feather-filled sleeping bag.
Naturally, my shoes are goretex, with studs.

Not exactly my favourite style statement.

Living in Finland is constant trade-off between the aesthetic and the functional.
Usually the functional wins. You just have to survive.

I have decided to spend the future winters in more favourable climate, say Rome, Nice or London, my sunny havens in Europe.

Just have to figure out how to finance this migration.

If birds can do it, why couldn’t I?

 

Helmikuinen Helsinki kello 17:30-7:30.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

2 thoughts on “Talven rakastaminen on suomalaisten hellimä harha

  1. Ihana, hersyvän hauska ja mahtava tiistain aamun ilo tämä postaus! 🙂 Voi elämä!! Availin postausta eri selaimissa, kun ihmettelin mikseivät stadi-kuvat näy muuta kuin harmaina laatikoina – mutta tämän olikin Pia sun raakaa huumoria! Hahahaaa… Olet ihana ja tarpeellinen ja tekstintekijänä nero! Keep on rockin’!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s