”Sulla on TOSI ISO pylly!”

My butt, my head in English below.

”Sulla on TOSI ISO pylly!”

Viisivuotias kikatti riemuissaan.
Minuakin nauratti.
Harmitti ja suretti.

Kollega onnitteli.
Syyttä.
En ole raskaana, olen vain paksu.”

Vaikka näistä osumista on kulunut viitisen vuotta, teema on yhä ajankohtainen.

Laihdutin ensimmäisen kerran 13-vuotiaana. Se tekee yli 35 vuotta kroppastressiä.

Koskaan, siis ikinäkoskaanmilloinkaan, kutistumispyrkimykset eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Painoni on suhannut ylös ja alas ainoastaan elämäntilanteen sekä sen generoiman arjen energiansaannin ja -kulutuksen mukaan.

Asiaan kuuluu, tietenkin, että vasta viimeisten viiden, kuuden vuoden aikana painonpudotukseen olisi ollut jotakin syytä. Aiemmin olen ollut jokseenkin hoikka, jopa laiha.

Kaikki se murhe, vaiva, ynnäily, rajoittaminen ja repsahdukset, itsekurittomuus, -inho ja -ruoskinta, aivan turhaan.

Kolmekymmentäviisi vuotta.

Että voi ihminen (Nainen? Minä?) olla tyhmä!

Täytän pian 50.

On aika lopettaa ruualla leikkiminen. On aika panna piste pelleilylle.
On aika tehdä asioita, jotka ovat mielelleni ja kropalleni oikeasti hyväksi.

Katsotaan, kuinka mimmin käy.
Hetki hetkeltä -seuranta alkaa tästä.

 

My Butt, My Head 

”Your butt is really, really, really BIG!”
The five-year-old was really, really, really enthusiastic of his discovery.

A colleague congratulated.
No reason.
“I am not pregnant, I am just fat.”

Though these were some years ago, the theme is still topical.

Ever since age 13 I have been worried about my body size. Most of that time I have been skinny or slim.

Over 30 years of agony for nothing. What a waste!

Now, I have gained both weight and self-confidence.

I will be 50 soon.
It is time to stop playing with food. It is time to end messing with health.
It is time to do things that are genuinely good for me, both for my body, my mind and my soul.

It is time to combine low-carb with carpe diem.

I’ll keep you posted.

Lapsesta tuli teini – tuunasin mekolle jatkoaikaa

Teenaging a dress in English below.

Tyyppi on tullut teini-ikään.
Poissa on lapsen pehmeys, nyt pelkkiä honkkeleita koipia ja käsivarsia.

Mekkoja on jäänyt lyhyeksi.

Niin kuin nyt vaikkapa tämä ihan kiva Henkkamaukka. Ympärysmitta funkkaa yhä ok, mutta helma huitelee turhan korkealla.

Tekstiiliteollisuus on eettisesti ja ekologisesti niin turmiollista tälle maailmalle, että vaatteita on syytä käyttää pitkään, kun on ne kerran tullut hankkineeksi.

Sovittiin siis, että kehittelen jotakin pidennystä.

Kangaskaupassa testailin vaihtoehtoja. Lisätäänkö pitsiä? Vai tylliäkö uusimpia trendejä mukaillen, helmaa jopa vähän pönkölle? Tai ehkä satiiniraita?

Ohut farkkukangas loi kuitenkin oikean look & feelin: nyt emme halunneet juhlavaa klänninkiä vaan arkeen sopivan.

Kelpo tovin etsin parasta tapaa jatkaa helmaa. Olisi ollut turhan työlästä lähteä sormeilemaan takasauman vetoketjua, joten jatkon piti sijoittua sen alapuolelle. Hain jonkinlaista rytmiä, jännitettä, särmää muuten hieman laimeaan leninkiin.

Ei ole matikkapää d-insinöörillä terässä, siinä määrin kauan kului kappaleiden korkeuksien ynnäilyyn. Siis jos helma on nyt 40 cm ja haluan sen olevan 50 cm, ei voi yksioikoisesti vaan vetää 10 sentin soiroa farkkukankaasta…
Ja kun helma on kaareva, täytyy jatkopalojenkin olla.

Koska Suomessa on koko ajan niin pirskuleen kylmä, intouduin ompelemaan myös lyhyen jakun samaisesta farkusta. Käytin tämän taannoisen itsenäisyysjuhla-asun jakun kaavaa. Hihansuut ja helman sijoitin – ehkä vähän syntisesti – suoraan hulpiolle. Jäi trendikkäät hapsureunat, säästyin huolittelulta ja vältettiin pahin tantta-look.

Tyyppi voi käyttää jakkua ja mekkoa myös erikseen. Yhdessä ne ovat asiallinen kokonaisuus puolifiineihin tilanteisiin, vaikkapa konsertteihin, joita neiti tarjoaa tavan takaa.

Etenkin helman tuunaus oli työläämpää kuin odotin. Lopputulos kuitenkin palkitsi vaivan: typy pyöri ja peilasi, oli iloinen!

Hankkeen Strömsö-indeksit

  • prosessi 9
  • lopputuloksen tekninen laatu 9 1/2
  • lopputuloksen toiminnallinen laatu 10
  • mielihyvä 10.

Extending Dress for Sustainability And Edge

Maria has reached teenage, is all legs and arms now. Many dresses in her closet have become too short.

For sustainability, it is essential to use clothes as long as possible. So I lengthened this H&M dress for at least one more year of use.

I chose denim to keep the everyday look & feel. Got excited and sewed a small jacket as well, to keep the girl warmer. After all, we can seldom wear sleeveless dresses in Finland without any extra coverage.

Maria and I both agreed that the denim extension created some edge for the “too cute” dress.

So she was excited, twisted and twirled in front of the mirror – always the best thank you!

 

Oppia netistä – maailman yliopistot tarjoavat laajan skaalan ilmaisia kursseja

Explore the opportunities of free higher education in English below.

Oxfordin yliopistoa – Oxford University.

Ihmeellinen on maailma!
Niin paljon hämmästeltävää, ymmärrettävää, opittavaa.

Riemukseni törmäsin tähän listaan tuoreista nettikursseista, joita maailman eri yliopistot tarjoavat – ilmaiseksi!

Tämähän ei ole aivan uusi asia, olen itsekin urakoinut muutaman nettikurssin suomalaisista yliopistoista.
Tämä mieletön tarjotin kansainvälisiä herkkuja kutkuttaa silti!

Poimin tuohon alle kiehtovimpia ja hämmentävimpiä. Alla myös hieman laveampi postaus aiheesta englanniksi.

Itse ajattelin aloittaa näistä: Fashion as Design  ja Getting Started with Agile and Design Thinking.

To Learn Is To Live – Online, For Free

Isn’t the world wonderful!?

(No, I am not in love, although I definitely would like to be. Spring, you know.)

“Wonderful”.
Full of wonders.

So much to marvel. So much to understand. So much to learn about.

I stumbled upon this list of 600 university courses, by 200 universities around the globe. Online, for free.

And what a list it is!

Interested in computer science or programming? Obviously, you can learn the secrets of the trade sitting by your computer.
Rather inclined towards humanities? Want to wander among ancient Egypt? Fancy the Spain of Don Quixote?
Social sciences, medicine, teaching, business, art & design – just pick your favourite.

Many of the courses are self-paced, so you can take them whenever and however suits you. In English, German, Italian, Japanese, Russian, Spanish…

The courses seem quite short, just some weeks and just some hours per week. Rather like teasers, sneak peeks of the field.
Or maybe it is because internet year is shorter than the year in real life?

Nevertheless, I am thrilled by this opportunity and also by this revolutionary shift in paradigm: free higher education for all!

I will start with these: Fashion as Design  ja Getting Started with Agile and Design Thinking.


Here are some other intriguing picks that caught my eye:

Homeland Security & Cybersecurity Connection – It’s Not About the Terrorists from University of Colorado
Religion, Conflict and Peace from Harvard University
Re-imaging God in Korean Context from Yonsei University
Safeguarding Athletes from Harassment and Abuse from McMaster
A History of Violence: From the Middle Ages to Modern Times from University of Newcastle
Beer Matters from University of Wisconsin – Whitewater
Data Science Ethics from University of Michigan
What is a Proof? from University of California, San Diego
More Fun with Prime Numbers from Kyoto University
Analyze your Genome! from University of California, San Diego
Love as a Force for Social Justice from Stanford University
Fake News, Facts, and Alternative Facts from University of Michigan
Privacy, Reputation, and Identity in a Digital Age from University of Michigan
The Science of Parenting from University of California, San Diego
Justice, Mercy and Mass Incarceration from Vanderbilt University
Genius. Talent. Golden Mediocrity from Tsinghua University
Digital Culture/Clutter: Life and Death on the Net from University of Haifa
Using Personalized Medicine and Pharmacogenetics from University of East Anglia
Nanotechnology: A Maker’s Course from Duke University
Ethical Leadership Through Giving Voice to Values from University of Virginia
From Brand to Image: Creating High Impact Campaigns That Tell Brand Stories from IE Business School
Aviation is Your Future from Embry-Riddle Aeronautical University
Maintaining a Mindful Life from Monash University
ga080: memento mori-死を想え- from Tohoku University

 

 

 

Maaliskuun kuvamiete

Pia kävi mestoilla, näki ja ikuisti.
Kirsi hengitti sisään, ja ulos, ja puki ajatuksensa sanoiksi.

Image & Impression: March

Pia went to places and had a sight. Kirsi stayed and had an insight.

Tunnetkohan samoin?

Kirkuuko kauhu
sinussa
puristaako pelko
sinutkin

hituseksi?

Pullistaako ilo
turvottaako toivo
leijutko pelkästä
olemassaolosta?

Mistä voi tietää

peittävätkö varjomme
toisensa
vai lipuvatko
lomitse

Do you feel the same?

Does horror shrill in you
and fear shrink you into tiny

mite

Does joy inflate you
and hope make you swell
do you float
because of
plain existence?

How do we know

if our shadows cover each
other
or just slither by

Nyt meni fashionista lankaan

Upset in English below.

Kävin London Fashion Week Festivalilla.
Se oli tosi huono.

LFWF on meille taviksille tarkoitettu tapahtuma sen varsinaisen herkkupalan eli ammattilaisten London Fashion Weekin jälkeen.

Juuri Fashion Weekillä nähdään ne hengen salpaavat purskeet, joista saamme maistiaisia lehdissä ja blogeissa.

Nyt Fashion Weekillä esiteltiin ensi syksyn ja talven muotia. Siellä nähtiin myös kuningatar, tyylikkäänä eturivissä, ysikymppisenä ekaa kertaa mestoilla ja heti jätti varjoonsa Anna Wintourin sun muut muotisilmäätekevät.

Fashion Week on ilotulitus.

Mutta se Festival. Se on märkien nallien paukuttelua.

Rekeittäin jokseenkin laimeita rättejä, pari keskustelua ja ensi kevät-kesää luotaava kuivakka catwalk-kävely.

Ei siis niin minkään sortin wow-faktoria.

Markkinoinnissaan onnistuivat kyllä: maksoin osallistumisesta öpaut 60 puntaa! Käyskentely Selfridgesilla antaa enemmän inspiraatiota – ilmaiseksi.

 

 

LFWF – WTF?

I went to London Fashion Week Festival. It is the layman event after the actual London Fashion Week.

So if Fashion Week is the ultimate party with fireworks of creativity, LFWF is like cleaning up after, when all the IT-people have gone home to rest with their champagne hangover.
(NB. Here IT does not refer to Information Technology.)

Really boring. Just some lame frocks, a couple of talks and 2nd rate catwalk show.

No WOW whatsoever.

Cannot believe I paid some 60 pounds for attending.
Next time I’ll just go to Selfridges.

2018_02_25_BLOGI_LFWF_PHA_IMG_3660